Avaita pämenü

Venäma

valdkund Evropas da Azijas, kaikiš suremb valdkund mail'mas
(Oigetud lehtpolelpäi Venälaine Federacii)

Venäma (venäkelel: Россия) vai Venälaine Federacii (lühetud nimi: VF, ven.: Российская Федерация), molembad nimitused oma oficialižed, om valdkund Päivnouzmaižes Evropas da Pohjoižes Azijas.

Venälaine Federacii
Российская Федерация
 Flag
Flag of Russia.svg
 Valdkundznam
Coat of Arms of the Russian Federation.svg
Pälidn Moskv
Eläjiden lugu (2018) 142 122 776 (Krimata)[1],
144 473 177 (Krimanke)[2] ristitud
Pind 17 098 246 (Krimata),
17 125 191 (Krimanke) km²
Venälaine Federacii Российская Федерация
Kel' venän
Valdkundan pämez' Vladimir Putin
Päministr Dmitrii Medvedev
Religii hristanuskond, ateizm, islam, buddizm, paganuz
Valüt venäman rubl' (RUB) (₽)
Internet-domen .ru, .рф, .su
Telefonkod +7
Aigvö UTC+2..+12

Venäman pälidn da kaikiš suremb lidn om Moskv. Vl 2017 kaik oli 15 lidnad Venälaižes Federacijas, kudambiden eläjiden lugu oli enamb 1 mln eläjid: Moskv, Piter, Novosibirsk, Jekaterinburg, Alanovgorod (Alauz'lidn), Kazan', Čeläbinsk, Samar, Omsk, Rostov Donal, Uf, Krasnojarsk, Perm', Voronež, Volgograd.

Venäma om Man kaikiš suremb valdkund pindan mödhe — 17 098 246 km². Vl 2010 Venälaižen Federacijan eläjiden lugu oli 141 927 297 eläjad (9-nz' sija Mas). Valdkundaline kel' om venäkel', dai mugažo ičeze valdkundaližed keled oma 23 federacijan subjektoiš.

Venäma om Ühtenzoittud Rahvahiden Organizacijan, Ripmatomiden Valdkundoiden Ühtnendan, Evrazijan Ekonomižen Ühtištusen da toižiden organizacijoiden ühtnii.

IstoriiRedaktiruida

Vl 862 päivnouzmslavine (Amuižvenälaine) valdkund sündui. Äjad päivnouzmslavižed heimod ühtetas sihe. Möhemba, feodaližen rouhusen tagut, se jagase paloihe — ičenaižihe ruhtinazkundoihe. 13. voz'sadal venälaižed ruhtinazkundad puttas mongoližiden hanoiden tobmuden alle. Vl 1380 venälaine Dmitrii Donalaine-ruhtinaz vägestab Mamai-hanan sodavägid toras Kulikovon pöudol.

16. voz'sadal Moskvan ruhtinazkund (möhemba — valdkund) zavodib lujetas, susedruhtinazkundad ühtetas sihe. Muga ühthine keskustoittud valdkund om sündnu. Ivan IV (Grazii)-carin aigan Venälaine valdkund levitab jalos ičeze röunad. Se anastab Kazanin da Astrahanin hankundoid. 17. voz'sadal, jäl'ges Ivanan IV surmad, Torokaig zavodiše. Pol'šanmaižed sodaväged tuldas Venämha. Vl 1612 venälaine ratnikišt, kudamban ezinenas Minin da Požarskii oliba, vägesti pol'šanmalaižid. Vl 1613 Mihail Romanov valičese da kändase uden carin, Romanoviden dinastii ohjastab Venämad vodelesai 1917.

18. voz'sadan augotišes Petr I-car' zavodib ičeze masštabižed reformad valdkundas da kändab sidä Venäman imperijaks. Pohjoižsodan (1700−1721) jäl'ghe Venälaine imperii sab maid Baltijanmeren randoil. Vl 1812 soda («Tatanmaine voin») zavodiše Napoleonan Francijanke. Venälaižed sodaväged ottihe vägestust neciš voinas evropalaižiden ühtnenuziden valdkundoiden abunke. Vl 1861 maorjanoiktuz om tühjitadud. 19. voz'sadan lop harakterizuiše tegimišton da radajiden lugun kazvol.

Vozil 1905−1907 ezmäine venälaine revolücii tegihe. Vl 1914 Venälaine imperii, Antantan ühtnijan oldes, tuleb Ezmäižhe mail'manvoinha. Vn 1917 uhokul revolücii zavodiše («Uhokun revolücii»), kudamb tühjitab monarhijad i tegeb Venäman tazovaldkundaks. Pordaigaine ohjastuz tedotab voinan jätkmižes, no sügüzel bol'ševikad anastadas tobmut Lenin ezinenas. Vozil 1918−1922 Rahvahanikoiden soda levini, i bol'ševikad otiba vägestust siš. Vl 1922 tedotadas NSTÜ:n sädandas.

Vozil 1941−1945 — Venäman ühtnemine Toižhe mail'mansodha («Surhe Tatanman voinha») Saksanmad vaste.

Vl 1991 Nevondkundaližen Ühtnendan (NSTÜ:n) jagund tegihe, Venäma läksi sišpäi, no jäi nevondkundaližiden kožundkirjutesiden jäl'ghetulijaks.

Geografižed andmusedRedaktiruida

 
Vasügan-jogi

Venäma sijadase Pohjoižes mapoliškos, Evrazii-kontinentan pohjoižel. Ümbri 14 procentas Venäman territorijad sijadase Pohjoižen polärižen pirdan taga, igähižen rougun zonas.

Venälaine Federacii om Tünen, Antlantižen (Baltijan meri, Mustmeri i Azovmeri), Jävaldmerin da Kaspijan meren randoil, sen mererandad oma kaikiš pidembad (37,653 km) Man toižihe valdkundoihe rindataden.

Venämal om maröunoid nenidenke valdkundoidenke (častomarašt vaste): Norvegii, Suomenma, Estinma, Latvii, Litvanma, Pol'šanma, Vaugedvenäma, Ukrain, Gruzii (sidä kesken Abhazijanke i Suviosetijanke), Azerbaidžan, Kazahstan, Mongolii, Kitai, Pohjoižkorei; vezivaldkundröunoid Amerikan Ühtenzoittud Valdkundoidenke (Štatoidenke) da Japonijanke.

Venäman agjahižed čokkoimed kontinental: agjahine pohjoine punkt — Čelüskinan nem' Krasnojarskan randas; agjahine suvipunkt — Bazardüzünmägi Dagestanan Tazovaldkundas; agjahine päivlaskmpol'ne punkt — Dežnövan nem' Čukotkan avtonomižes ümbrikos; agjahine päivnouzmpol'ne punkt — Baltijan letejono Kaliningradan agjas. Keskuzpunkt — Vivijärv Krasnojarskan randas.

Kaik om enamba 120 tuhad jogid da ümbri 2 mln järvid Venämas. Saum vezid — 4,22%. Kaikiš pidembad joged oma (kirjamišton mödhe) Amur, Lenanjogi, Kamanjogi, Jenisei, Irtiš, Ob', Volg; kaikiš surembad järved (suruden mödhe) — Kaspijan meri, Baikal, Ladogjärv, Änine.

Politine sistemRedaktiruida

1993. voden konstitucijan mödhe (ven.: Конституция) Venälaine Federacii om demokratine federativine valdkund prezidentiž-parlamentiženke tazovaldkundaliženke ohjanduzmahtusenke.

Valdkundan pämez'Redaktiruida

Venäman pämez' om prezident (ven.: Президент), eläjad valitas händast kudeks vodeks. Kahtenden strokun voimuz om olmas.

Venäman Prezidentiden nimikirjutez:

Käskusenandai tobmuzRedaktiruida

Käskusenandajan tobmuden ülembaine aluzkund om kaks'kodine parlament (Federaline Suim, ven.: Федеральное Собрание): ülähäine kodi (palat) — Federacijan Nevondkund (ven. Совет Федерации), alahaine kodi (palat) nimitase Valdkundaližeks Dumaks (ven. Государственная Дума).

Radonoigendai tobmuzRedaktiruida

Radonoigendajan (Elohopanijan) tobmuden ülembaine aluzkund om Venälaižen Federacijan ohjastuz (ven.: Правительство Российской Федерации), prezident paneb radnikusele sen ezimest — päministrad (ven.: премьер-министр). Valdkundaline Dum vahvištoitab päministran kandidaturad.

Dmitrii Medvedev om päministraks vspäi 2012.

Vspäi 2004 Sergei Lavrov radab röunantagaižiden azjoiden ministran.

Nügüdläine kaičendministr om Sergei Šoigu (vspäi 2012).

Käskuzkundaline tobmuzRedaktiruida

Käskuzkundaližen tobmuden pä om Venälaižen Federacijan Ülembaine käskuzkund (ven.: Верховный суд), sen pertišt sijadase Moskvan keskuzpalas.

Administrativiž-territorialine jagandRedaktiruida

   Kacu kirjutuz: Venäman administrativiž-territorialine jagand.

83 regionad mülüdas Venälaižhe Federacijha (Krimad lugemata):

  • 21 tazovaldkundad
  • 46 agjad
  • 9 randad
  • 4 ümbrikod
  • 2 federativižen alištusen lidnad
  • 1 avtonomine agj

Kaik om kahesa federališt ümbrikod Venämas vspäi 2016.

EläjadRedaktiruida

RosStat:an andmusiden mödhe, vl 2010 Venälaižen Federacijan eläjiden lugu oli 141 927 297 eläjad. Venäma om ühesandel sijal ristituiden lugun mödhe toižihe valdkundoihe rindataden.

Venäman eläjiden enambuz (kaks' koumandest) eläb valdkundan evropižes palas, toine koumandez — Uralan taga.

Vn 2010 rahvahanlugemižen mödhe, 77,7% Venäman eläjid oma venälaižed (sidä kesken kozakad i pomorad), 3,7% — kazanin totarlaižed, 1,4% — ukrainalaižed, 1,1% — baškiralaižed, 1,0% — čuvašalaižed, 1,0% — čečenalaižed, toižed rahvahad — 10,2%, rahvahuden ozutandata — 3,9%. Venäma om äirahvahaline valdkund, i äjad rahvahad oma igähižed.

RahvahanižanduzRedaktiruida

Vl 2012 Venäman päeksport oli kivivoi da londuseline gaz (45%), kivivoiproduktad (25%), metallad da metalližed tegesed (8%), himižen tegimišton produkcii (6%), mašiništonsauvomižen sarakon produkcii (5%); toine eksport — söndtavarad (3%), pumaterialad (2%).

HomaičendadRedaktiruida

  1. Venäman ristitišton lugun endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
  2. Ni üks' sur' valdkund ei tundištand Kriman sirdandad Venämha.

IrdkosketusedRedaktiruida



Evropan valdkundad
Alamad | Albanii | Andorr | Armenii1 | Azerbaidžan1 | Avstrii | Bel'gii | Bolgarii | Bosnii da Gercegovin | Čehanma | Danii | Estinma | Francii | Grekanma | Gruzii1 | Horvatii | Irlandii | Islandii | Ispanii | Italii | Kazahstan1 | Kipr1 | Latvii | Litvanma | Lihtenštein | Lüksemburg | Mad'jaranma | Mal't | Moldov | Monako | Mustmägi | Norvegii | Pohjoižmakedonii | Pol'šanma | Portugalii | Ročinma | Romanii | San Marino | Saksanma | Serbii | Slovakii | Slovenii | Suomenma | Sur' Britanii | Šveicarii | Turkanma1 | Ukrain | Vatikan | Vaugedvenäma | Venäma1

1 Om Azijas mugažo.


Azijan valdkundad
Afganistan | Araban Ühtenzoittud Emiratad (AÜE) | Armenii | Azerbaidžan1 | Bahrein | Bangladeš | Brunei | Butan | Egipt2 | Filippinad | Gruzii1 | Indii | Indonezii3 | Irak | Iran | Izrail' | Japonii | Jemen2 | Jordanii | Kambodž | Kazahstan1 | Katar | Kipr1 | Kirgizstan | Kitai | Korejan Rahvahaliž-Demokratine Tazovaldkund | Korejan Tazovaldkund | Kuveit | Laos | Livan | Malaizii | Mal'divan Sared | Mjanmar | Mongolii | Nepal | Oman | Pakistan | Päivnouzmaine Timor | Saudan Arabii | Singapur | Sirii | Šrilank | Tadžikistan | Tailand | Turkanma1 | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäma1 | Vjetnam

1 Om Evropas mugažo. 2 Om Afrikas mugažo. 3 Om Valdmerimaiš mugažo.

Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Веняма.