Suomenma
Suomenma, täuz' oficialine nimi — Suomenman Tazovaldkund (suom.: Suomi, Suomen tasavalta, roč.: Finland, Republiken Finland), om valdkund Pohjoiževropas. Suomenman pälidn da kaikiš suremb lidn om Hel'sinki.
Flag
|
Valdkundznam
|
| Pälidn | Hel'sinki |
| Eläjiden lugu (2018) | 5,537,364[1] ristitud |
| Pind | 338,145[2] km² |
| |
| Kel' | suomen, ročin |
| Valdkundan pämez' | Sauli Niinistö (1 keväz'ku 2012—) |
| Päministr | Sanna Marin (10 tal'vku 2019—) |
| Religii | hristanuskond, ateizm |
| Valüt | evro (€) (EUR)[3] |
| Internet-domen | .fi[4], .ax (Ahvenanmal) |
| Telefonkod | +358 |
| Aigvö | tal'vel UTC+2, kezal UTC+3 |
Vspäi 1995 om EÜ:n i Mail'man torguindorganizacijan ühtnijan, mülüb evron zonha sen alusenpanendaspäi vl 1999. Suomenma oli neitraližeks valdkundaks Toižen mail'man sodan jäl'ghe, no Venäman hogahtuz Ukrainha (vodelpäi 2022) vajehti ristitišton melid, i valdkund mülüb PAKO:ho vn 2023 sulaku 4. päiväspäi.
Istorii
vajehtaVn 1917 6. päiväl tal'vkud Suomenma tedištoiti ičeze ripmatomudes Venämaspäi. Imperijan čihodamine vei Rahvahanikoiden sodale Suomenmas vl 1918 (27. viluku — 16. semendku). Koumanden nevondkundaliž-suomalaižen sodan jäl'ghe (30. kül'mku 1939 — 13. keväz'ku 1940) Suomenma kadoti territorijan palad, no kaiči ripmatomut.
Valdkundan ezmäine Konstitucii oli olmas vspäi 1919, vajehtihe sidä äi kerdoid. Nügüdläine kahtenz' lugul Konstitucii[5] om vahvištadud vl 1999, se om väges voziden 2007, 2011 i 2018 vajehtusidenke.
Geografijan andmused
vajehta
Suomenma om mavaldkundröunoiš Norvegijanke pohjoižes (röunan piduz — 709 km), Venämanke päivnouzmas (1309 km) da Ročinmanke päivlaskmas (545 km). Ühthine röunoiden piduz madme — 2563 km. Om meriröunpirdoid Estinmanke.
Suomenman suvižed da päivlaskmaižed randad lainištab Atlantižen valdmeren Baltijan meri, sen Suomen i Botnine lahted, randanpird — 1250 km koverikahuden lugemata, täuzin läz 40 000 km (sarita). Kaik om 81 tuhad sart läz mererandad enamba 100 m² surudel.
Pind: kaik — 338 145 km², saum vezid — 34 330 km² (10,2 %). Kaikiš korktemb čokkoim sijadase Haltitunturi (Haltiatunturi, Haltia, Halti)-mägen pautkel (1328 m ü.m.t. kortte).
Londuseližed varad — mec, metallad (raudkivend, vas'k, cink, hrom, nikel', hahktin, kuld, hobed).
Politine sistem
vajehta
Suomenma om unitarine prezidentiž-parlamentine tazovaldkund ühtenke palahiženke avtonomijanke (Ahvenanma). Suomenman konstitucijan mödhe, käskusenandai tobmuz om prezidentan da parlamentan käziš, i radonoigendai tobmuz om prezidental da Valdkundaližel Nevondkundal (suom.: Valtioneuvosto, roč.: Sratsrådet).
Kaik rahvaz valičeb prezidentad (suom.: Suomen tasavallan presidentti, roč.: Republiken Finlands president) kudeks vodeks, voib valitas kahtendeks strokuks jäl'geten. Prezident om armijan päkäsknik. Suomen parlament ezitoitab päministrad (suom.: Pääministeri, roč.: Statsminister) prezidentale, i prezident formaližikš paneb päministrad radsijha, mugažo Valdkundaližen Nevondkundan ühtnijoid-ki (ministrid) päministran rekomendacijan mödhe. Ministriden lugu ei voi olda enamba mi 18.
Parlament (suom.: Eduskunta, roč.: Riksdagen) om üks'kodine, siš om 200 deputatad. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks.
Parlamentan ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2019 14. päiväl sulakud. Valitihe prezidentad vn 2018 28. päiväl vilukud, nügüdläine prezident sai vägestust ezmäižes turas (62,7 %) da radab kahtenden strokun jäl'geten.
Kaikiš ülemb käskuzkundaline instancii om Suomenman Ülembaine käskuzkund (suom.: Korkein oikeus, roč.: Högsta domstolen).
Valdkundan pämehed
vajehtaSuomenman prezidentiden nimikirjutez:
- Kaarlo Juho Stol'berg (1919−1925)
- Lauri Kristian Relander (1925−1931)
- Svinhufvud Per Evind (1931−1937)
- Küösti Kallio (1937−1940)
- Risto Rüti (1940−1944)
- Karl Gustaf Emil' Mannerhaim (1944−1946)
- Juho Kusti Paasikivi (1946−1956)
- Urho Kekkonen (1956−1982)
- Mauno Koivisto (1982−1994)
- Martti Ahtisaari (1994−2000)
- Tarja Halonen (2000−2012)
- Sauli Niinistö (2012—)
Administrativiž-territorialine jagand
vajehtaKacu kirjutuz: Suomenman administrativiž-territorialine jagand.
Suomenma jagase 19 agjaks (regionaks) (suom.: maakunta / roč.: landskap), ned — kundoikš (suom.: kunta / roč.: kommun, oli niid 336 vl 2011) da lidnoikš (suom.: kaupunki / roč.: stad).
| Agj | Pälidn | Eläjiden lugu (2012) |
|---|---|---|
 Udenma
|
Hel'sinki | 1 550 362 |
 Pirkanma
|
Tampereh | 491 743 |
 Suvipäivlaskmaine Suomenma
|
Turku | 467 245 |
 Pohjoižpohjanma
|
Oulu | 397 964 |
 Kesksuomenma
|
Jüväskülä | 274 409 |
 Pohjoižsavo
|
Kuopio | 248 143 |
 Sadakund
|
Pori | 226 537 |
 Päijät Häme
|
Laht | 202 204 |
 Suvipohjanma
|
Seinjogi | 193 735 |
 Laplandii
|
Rovanem' | 183 318 |
 Kümenlakso
|
Kouvol | 181 775 |
 Pohjanma
|
Vas | 179 140 |
 Kanta Häme
|
Hämenlidn | 175 253 |
 Pohjoižkarjal
|
Jogensu | 165 869 |
 Suvisavo
|
Mikoi | 153 715 |
 Suvikarjal
|
Lapenrand | 133 249 |
 Kainu
|
Kajani | 81 232 |
 Keskpohjanma
|
Kokkol | 68 504 |
 Ahvenanma
|
Mariehamn | 34 014 |
Eläjad
vajehtaSuomenmas elädas suomalaižed. Vn 2011 EÜ:n rahvahanlugemižen mödhe valdkundan eläjiden lugu oli 5,375,300 ristitud, vl 2017 — 5,509,717 ristitud[6]. Kaikiš suremb valdkundan ristitišt om nügüd', vspäi 2016 se ližadub immigracijan tagut tobjimalaz.
Mamankelen mödhe (vl 2017): suomen kel' — 87,9 %, ročin kel' — 5,2 %, venäkel' — 1,4 %, toižed keled — 5,5 %.
Uskondan mödhe (2017): lüteranižen jumalankodikundan uskojad — 70,9 %, ateistad — 26,3 %, ortodoksižed hristanuskojad — 1,1 %, toižed uskojad — 1,7 %.
Seičeme suomalašt kümnespäi elädas lidnas vai sen ümbrištos (vl 2013). Toižed järedad lidnad (enamba 100 tuh. ristituid vl 2015, surembaspäi penembha): Espoo (pälidnan region), Tampereh, Vantaa (pälidnan region), Oulu, Turku, Jüväskülä, Kuopio, Laht. Kaik om 107 lidnad valdkundas (2013).
Rahvahanižanduz
vajehtaSuomenma om šingotadud industrialine valdkund. Ižandusen päsarakod oma mašiništonsauvomine (elektrotehnine — Nokia), cellüloz-bumagaine (Stora Enso, UPM), kivivoihimine i mechimine, sömtegimišt, energetine (Fortum), turizm.
Vl 2009 Suomenman päeksport oli likutimed da mašiništ (11 %), bumag (kirjutamha da painmaha, 10 %), TV- da radiooigendimed (6 %), pu (material) (läz 6 %); toine eksport — elektropalad (3 %), laivad da venehed (3 %), teraz (3 %), cink, nikel', avtod, zelläd da medicinižed instrumentad.
Homaičendad
vajehta- ↑ Suomenman ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
- ↑ Suomenman pind // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
- ↑ Edel 2002. vot — suomenman mark.
- ↑ Mugažo .eu kuti EÜ:n ühtnii.
- ↑ Suomenman Konstitucijan tekst constituteproject.org-saital. (angl.)
- ↑ Statistics Finland — Preliminary population statistics (Ristitišton lugumär vn 2017 elokun lopus). — Stat.fi. (angl.)
Irdkosketused
vajehta- Tobmuz
- Suomenman valdkundaližen e-holitusen sait (suomi.fi). (suom.) (roč.) (angl.)
- Suomen Tazovaldkundan ohjastusen oficialine sait (valtioneuvosto.fi). (suom.) (roč.) (angl.)
- Suomen Tazovaldkundan prezidentan sait (president.fi). (suom.) (roč.) (angl.)
- Suomen Tazovaldkundan parlamentan sait (eduskunta.fi). (suom.) (roč.) (angl.) (fr.)
- Ühthine informacii valdkundas
- Suomenman Statistikan valdkundaline radnikoičend (stat.fi). (suom.) (roč.) (angl.)
- This is Finland (Se om Suomenma), Suomenman röunantagaižiden azjoiden ministrusen informacine sait (finland.fi). (angl.) (kit.) (saks.) (isp.) (fr.) (port.) (ven.) (arab.)
| Suomenma Vikiaitas |
| Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused | ||
| Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki) | ||
| 1 Avtonomine agj. | ||
| Evropan valdkundad | ||
 | ||
|
1 Om Azijas mugažo. |