Baltijan meri (amuižslav.: море Варяжское, dan.: Østersøen, est.: Läänemeri, latv.: Baltijas jūra, litv.: Baltijos jūra, pol'š.: Morze Bałtyckie, roč.: Östersjön, saks.: Ostsee, suom.: Itämeri) om kontinentansüdäimine meri Evrazijan lodehližes laptas. Sijadase Pohjoiževropas, mülütadas mert Atlantižen valdmeren basseinha.

Baltijan meri vs 2000 keväz'kus (fotokuva kaimdajaspäi)

Ühthižed tedod

vajehta

Pind sarita — 415 tuh. km².

Randanpird — läz 8000 km.

Veden mülü — 21,5 tuh. km³.

Meri om olmas nügüdläižes nägus läz nelläd tuhad vozid. Se om kaikiš järedamb meri mail'mas alasolakahudenke jogiden sur'kulun vedhuden tagut (940 km³ vodes, vezi jokseb Pohjoižhe merhe).

Etimologii

vajehta

Ezmäižen kerdan Baltijan meri-nimituz (latin.: mare Balticum) mainitase Adam Bremenan «Gamburgan jumalankodin arhiepiskopoiden tegod»-traktatas (latin.: Gesta Hammaburgensis Ecclesiae Pontificum, voded 1075−1080)[1].

Geografijan andmused

vajehta

Baltijan meri süvenub Evropan kuivushe edahaks. Se lainištab Venäman, Estinman, Lätänman, Litvanman, Pol'šanman, Germanijan, Danijan, Ročinman da Suomenman randoid.

Baltijan meren järedad lahted: Suomen, Botnine, Rigan da Kuršan (erigoittud merespäi Kuršan letejonol reskvezilaht) lahted.

Sured sared: Gotland, Eland, Bornhol'm, Volin da Rügen sared, Ahvenanma da Sarenma.

Järedad langenijad joged Baltijan merhe: Neva, Narv, Päivlaskmaine Dvin (Daugavjogi), Neman, Pregol', Visl, Oder i Vent.

Kaikiš järedambad lidnad da portad (častomaraižen mödhe): Stokhol'm, Turku, Hel'sinki, Kotk, Piter, Tallidn, Rig, Klaiped, Kaliningrad, Gdan'sk, Rostok, Lübek, Kopenhagen.

Pohjan reljef

vajehta
 
Meren süvüded (vn 2014 kart)

Baltijan meri levitase kontinentaližen šel'fan röunoiš. Meren keskmäine süvüz om 51 metrad. Madalad sijad (12 metrhasai) oma läz sarid, čirakoid da lodoid. Om severt-se katl'usid 200 metrad süvüdenke da sen enamba. Kaikiš suvemb katl'uz om Landsortine suvhe Stokhol'maspäi meren kaikiš lujembanke süvüdenke — 470 metrad. Botnižen lahten süvüz om 293 metrad, Gotlandan katl'usen — 249 metrad.

Meren suvipalan pohj om tazangištoline, pohjoižes se ei ole ven i om kall'oikaz sijidme. Pohjan tobj pala om kattud sadegil savekahas nimaspäi vihandan, mustan vai koričman mujun, se om jäžoman augotižlibundanke. Letked oma levitadud mererandaližiš rajoniš kesked pohjan sadegmaid.

Homaičendad

vajehta
  1. Dini P. Балтийские языки (Baltižed keled). — M.: OGI, 2002. — Lp. 30. (ven.)

Irdkosketused

vajehta