Avaita pämenü
Baltijan meri vs 2000 keväz'kus (fotokuva kaimdajaspäi).

Baltijan meri (amuižslav.: море Варяжское, dan.: Østersøen, est.: Läänemeri, latv.: Baltijas jūra, litv.: Baltijos jūra, pol'š.: Morze Bałtyckie, roč.: Östersjön, saks.: Ostsee, suom.: Itämeri) om kontinentansüdäimine meri Evrazijan lodehližes laptas. Sijadase Pohjoiževropas, mülütadas mert Atlantižen valdmeren basseinha.

Pind sarita — 415 tuh. km².

Randanpird — läz 8000 km.

Veden mülü — 21,5 tuh. km³.

Meri om olmas nügüdläižes nägus läz 4 tuhad vozid. Se om kaikiš järedamb meri mail'mas alasolakahudenke jogiden sur'kulun vedhuden tagut (940 km³ vodes Pohjoižhe merhe).

EtimologiiRedaktiruida

Ezmäižen kerdan Baltijan meri-nimituz (latin.: mare Balticum) mainitase Bremenan Adaman «Gamburgan jumalankodin arhiepiskopoiden tegod»-traktatas (latin.: Gesta Hammaburgensis Ecclesiae Pontificum, 1075−1080 voded).[1]

Geografijan andmusedRedaktiruida

Baltijan meri süvenub Evropan kuivushe edahaks. Se lainištab Venäman, Estinman, Lätänman, Litvanman, Pol'šanman, Germanijan, Danijan, Ročinman da Suomenman randad.

Baltijan meren järedad lahted: Suomen, Botnine, Rigan da Kuršan (erigoittud merespäi Kuršan letejonol reskvezilaht) lahted.

Sured sared: Gotland, Eland, Bornhol'm, Volin da Rügen sared, Ahvenanma da Sarenma.

Järedad langenijad joged Baltijan merhe: Neva, Narv, Päivlaskmaine Dvin (Daugavjogi), Neman, Pregol', Visl, Oder da Vent.

Kaikiš järedambad lidnad da portad (častomaraižen mödhe): Stokhol'm, Turku, Hel'sinki, Kotk, Piter, Tallidn, Rig, Klaiped, Kaliningrad, Gdan'sk, Rostok, Lübek, Kopenhagen.

HomaičendadRedaktiruida

  1. Дини П. Балтийские языки (Baltižed keled). — М.: ОГИ, 2002. — Lp. 30. (ven.)

IrdkosketusedRedaktiruida