Baltijan meri
Baltijan meri (amuižslav.: море Варяжское, dan.: Østersøen, est.: Läänemeri, latv.: Baltijas jūra, litv.: Baltijos jūra, pol'š.: Morze Bałtyckie, roč.: Östersjön, saks.: Ostsee, suom.: Itämeri) om kontinentansüdäimine meri Evrazijan lodehližes laptas. Sijadase Pohjoiževropas, mülütadas mert Atlantižen valdmeren basseinha.
Ühthižed tedod
vajehtaPind sarita — 415 tuh. km².
Randanpird — läz 8000 km.
Veden mülü — 21,5 tuh. km³.
Meri om olmas nügüdläižes nägus läz nelläd tuhad vozid. Se om kaikiš järedamb meri mail'mas alasolakahudenke jogiden sur'kulun vedhuden tagut (940 km³ vodes, vezi jokseb Pohjoižhe merhe).
Etimologii
vajehtaEzmäižen kerdan Baltijan meri-nimituz (latin.: mare Balticum) mainitase Adam Bremenan «Gamburgan jumalankodin arhiepiskopoiden tegod»-traktatas (latin.: Gesta Hammaburgensis Ecclesiae Pontificum, voded 1075−1080)[1].
Geografijan andmused
vajehtaBaltijan meri süvenub Evropan kuivushe edahaks. Se lainištab Venäman, Estinman, Lätänman, Litvanman, Pol'šanman, Germanijan, Danijan, Ročinman da Suomenman randoid.
Baltijan meren järedad lahted: Suomen, Botnine, Rigan da Kuršan (erigoittud merespäi Kuršan letejonol reskvezilaht) lahted.
Sured sared: Gotland, Eland, Bornhol'm, Volin da Rügen sared, Ahvenanma da Sarenma.
Järedad langenijad joged Baltijan merhe: Neva, Narv, Päivlaskmaine Dvin (Daugavjogi), Neman, Pregol', Visl, Oder i Vent.
Kaikiš järedambad lidnad da portad (častomaraižen mödhe): Stokhol'm, Turku, Hel'sinki, Kotk, Piter, Tallidn, Rig, Klaiped, Kaliningrad, Gdan'sk, Rostok, Lübek, Kopenhagen.
Pohjan reljef
vajehtaBaltijan meri levitase kontinentaližen šel'fan röunoiš. Meren keskmäine süvüz om 51 metrad. Madalad sijad (12 metrhasai) oma läz sarid, čirakoid da lodoid. Om severt-se katl'usid 200 metrad süvüdenke da sen enamba. Kaikiš suvemb katl'uz om Landsortine suvhe Stokhol'maspäi meren kaikiš lujembanke süvüdenke — 470 metrad. Botnižen lahten süvüz om 293 metrad, Gotlandan katl'usen — 249 metrad.
Meren suvipalan pohj om tazangištoline, pohjoižes se ei ole ven i om kall'oikaz sijidme. Pohjan tobj pala om kattud sadegil savekahas nimaspäi vihandan, mustan vai koričman mujun, se om jäžoman augotižlibundanke. Letked oma levitadud mererandaližiš rajoniš kesked pohjan sadegmaid.
Homaičendad
vajehta- ↑ Dini P. Балтийские языки (Baltižed keled). — M.: OGI, 2002. — Lp. 30. (ven.)
Irdkosketused
vajehtaBaltijan meri Vikiaitas |