Avaita pämenü
Jävaldmeri

Jävaldmeri (mugažo Arktine valdmeri, angl.: Arctic Ocean, dan.: Ishavet vai Arktiske Hav, isl.: Norður-Íshaf, norv.: Nordishavet vai Polhavet, ven.: Северный Ледовитый океан) om valdmeri Man Pohjoižel mapoliškol, arktižes polärižes regionas.

Jävaldmeri om kaikiš penemb valdmeri Mal. Sen pala om kaiken jän al.

Erištundan da tedoidusen istoriiRedaktiruida

Saksalaiž-alamalaine Varenius-geograf erišti valdmert ezmäižen kerdan 1650-ndes vodes. Vl 1845 Londonan geografine sebr nimiti valdmert anglijan kelel (Arctic Ocean). Erased nügüdläižed tedomehed lugetas valdmert Atlantižen valdmeren palaks. Jävaldmeren täuz' oiktuzline status om märhapanmatoi. Ižanduseližed zonad oma kudel valdkundal: Danii (Grenland), Islandii, Norvegii, Venäma, AÜV, Kanad.

Nece valdmeri oli hätken olnu «vauktan läipan» kartoil, i vaiše 19. voz'sadan kahtendes poles zavottihe tedoita sidä intensivižin. Fridtjof Nansen ujui ezmäižen päliči Jävaldmeres laivas vl 1896. Nügüd' ujujad tedostancijad ratas Jävaldmeres (AÜV, Venäma).

Ühthižed andmusedRedaktiruida

Pind — 14,75 mln. km².

Randanpird — 45 389 km.

Veden mülü — 18,07 mln km².

Keskmäine süvüz — 1225 metrad (kaikiš madalamb valdmeriden keskes), kaikiš suremb süvüz — 5527 m (Grenlandan meri).

MeredRedaktiruida

Kaik om 11 mert, päivnouzmaspäi päivlaskmha: Čukotkan meri, Päivnouzmaine Sibirin meri, Laptevoiden meri, Karan meri, Vauged meri (kontinentansüdäimine), Barencan meri, Grenlandan meri, Linkol'nan meri, Baffinan meri (kontinentansüdäimine), Bofortan meri. Kaikis suremb laht om Gudzonan laht (Kanad).

PäportadRedaktiruida

HomaičendadRedaktiruida