Avaita pämenü

Kitai (ičeze nimi — kit.: 中國 / 中国, pin'jin': Zhōngguó, vepsän kirjamil Čžun Go «keskvaldkundad»), täuz' oficialine nimi om Kitain Rahvahaline Tazovaldkund (kit.: 中華人民共和國, pin'jin': Zhōnghuá Rénmín Gònghéguó, vepsän kirjamil: Čžunhua Žen'min' Gunhego) om valdkund Azijan päivnouzmas. Se om kaikiš suremb valdkund mail'mas ristitišton lugun mödhe. Pälidn om Pekin.

Kitain Rahvahaline Tazovaldkund
中華人民共和國
(Čžunhua Žen'min' Gunhego)
 Flag
Flag of the People's Republic of China.svg
 Valdkundznam
National Emblem of the People's Republic of China.svg
Pälidn Pekin
Eläjiden lugu (2018) 1 384 688 986[1] ristitud
Pind 9 596 960 km²
Kitain Rahvahaline Tazovaldkund 中華人民共和國 (Čžunhua Žen'min' Gunhego)
Kel' kitain
Valdkundan pämez' Si Сzin'pin
Päministr Li Kecän
Religii ateizm, buddizm, konfucijanuskond, daosizm
Valüt kitain juan' (CNY) (¥ • 元 • 圆 • 圓)
Internet-domen .cn (k. mug. — Kitain internet-domenad)
Telefonkod +86
Aigvö UTC+8

Kitai om ÜRO:n kaikenaigaine ühtnii sen alusenpanendan aigaspäi. Kitain armii om kaikiš suremb aktivižen mülükundan mödhe (2,035 mln ristituid). KRT kodvi ičeze atombombad vn 1964 redukus. Järed ripmatoi kosmine programm om valdkundal.

Südäiolend

IstoriiRedaktiruida

Vl 221 EME Cin' Šihuandi ühtenzoiti Kitain maid imperijaks ezmäižen kerdan.

Vn 1912 1. päiväl vilukud Kitain Tazovaldkundan aluz om pandud (ohjandab Taivan'-sarel tähäsai).

Vn 1949 1. päiväl redukud tedotihe Kitain Rahvahaližen Tazovaldkundan alusenpanendas. Vozil 1949−1956 Kitai sädi tegimišton bazižid sarakoid NSTÜ:n abul. Marksistad tuliba valdha, i vedihe «suren hüpken» (1958−1966) i «kommunizacijan» politikad Mao Czedunan ohjastusen al. Vll 1966−1976 Kitai eli läbi kul'turrevolücijas. 1980-nzil vozil irdpol'ne politik kadoti agressivižust, zavodihe ižandusen ližakahid reformid, ristitišt söškanzi külläks. Ižandusen šingotez toi hüvid satusid.

Nügüdläine Konstitucii (kit.: 宪法, pin'jin': Xiànfǎ, vepsän kirjamil Sän'fa) om nellänz' lugul revolücijan jäl'ghe, se om vahvištadud vn 1982 4. päiväl tal'vkud, möhembaižed vajehtused oliba vll 1988, 1993, 1999, 2004 i 2018.[2]

Geografijan andmusedRedaktiruida

 
Kitain topografine kart.

Kitai om mavaldkundröunoiš 14 valdkundanke, ned oma: Vjetnam (röunan piduz — 1297 km), Laos (475 km) i Mjanmar (2129 km) suves, Indii (2659 km), Butan (477 km), Nepal (1389 km) i Pakistan (438 km) suvipäivlaskmas, Afganistan (91 km), Tadžikistan (477 km) i Kirgizstan (1063 km) päivlaskmas, Kazahstan lodehes (1765 km), Mongolii (4630 km) i Venäma (4179 km) pohjoižes, KRDT (1352 km) pohjoižpäivlaskmas. Ühthine röunoiden piduz om 22 457 km.

Valdkundan pind om 9 596 960 km² (koumanz' sija mail'mas Venäman da Kanadan jäl'ghe). Kitain päivlaskmaižed randad lainištadas Tünen valdmeren Kitain Päivnouzmmeri da Pakuine meri, suvižed randad — Kitain Suvimeri. Ühthine randanpird om 14 500 km.

Tibetan mägišt otab valdkundan suvipäivlaskmpalad. Gimalajad seištas Indijan röunal, niiden kaikiš korktemb čokkoim om kaikiš korktemb Mal Džomolungm-mägenoc (8850 m). Kaikiš madalamb čokkoim om Turfanan alang, −154 m. Znamasižed joged oma Janczi da Huanhe. Mecad ottas territorijan 22,3 procentad.

Londuseližed pävarad oma kivihil', metallad (raudkivend, boksitad, tin, hahktin, cink, vanadii, molibden, vol'fram, artut', uran, harvad mametallad), kivivoi, londuseline gaz, antimonii, gidroenergii (kaikiš suremb mail'mas), mahuz.

TobmuzRedaktiruida

 
Kitain parlamentan pert'kulu Pekinas.

Ohjandusen form om unitarine socialistine tazovaldkund dominirujanke partijanke (Kitain Kommunistine Partii, KKP) päižeks. Valdkundan pämez' om Kitain ezimez', hän om KKP:n keskuzkomitetan päsekretar', hän-žo om armijan päkäsknik (Keskuzsodanevondkundan ezimez') tobjimalaz. Valdkundaližen Nevondkundan pämez' om ohjastusen ezimez'.

Parlament om üks'kodine Kaiken Kitain Rahvahan Ezitajiden Suim (kit.: 全国人民代表大会, pin'jin': Quánguó Rénmín Dàibiǎo Dàhuì, vepsän kirjamil: Cüan'go Žen'min' Daibäo Dahuei) 2970 ühtnijanke. Kaik rahvaz da azekahad väged valitas heid videks vodeks. Todesine käskusenandai tobmuz om KKP, parlament vaiše vahvištab sen pätandoid. Radonoigendai tobmuz om KRT:n Valdkundaline Nevondkund (kit.: 中华人民共和国国务院, pin'jin': Zhōnghuá Rénmín Gònghéguó Guówùyuàn, vepsän kirjamil: Čžunhua Žen'min' Gunhego Goujuan' ) vai Keskuzline rahvahaline ohjastuz (kit.: 中央人民政府, pin'jin': Zhōngyāng Rénmín Zhèngfǔ, vepsän kirjamil: Čžunjan Žen'min' Čženfu).

Kitain ohjandai (ezimez') om Si Сzin'pin vs 2013 keväz'kun 14. päiväspäi. Vs 2013 keväz'kun 15. päiväspäi Li Kecän om ohjastusen pämeheks. Parlamentan ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2017 redukuspäi vn 2018 uhokuhusai (13. kucund).

Administrativiž-territorialine jagandRedaktiruida

   Kacu kirjutuz: Kitain administrativiž-territorialine jagand.

Kitai jagase 34 regionha: 23 agjad (provincijad), 5 avtonomišt agjad, 4 lidnad keskuzalištusenke (Pekin, Šanhai, Čuncin, Tän'czin') da 2 erilišt administrativišt agjad (Honkong da Makao). Regionad alajagasoiš 333 ümbrikho, ned — 2853 rajonha.

EläjadRedaktiruida

Vn 2010 Kitain rahvahanlugemižen mödhe eläjiden oficialine (rahvahanikusenke) lugu oli 1 339 724 852 ristitud, vl 2016 — 1 373 541 278 ristitud.

Kitaiš elädas kitajalaižed. Kaik om 56 etništ gruppad oficialižešti (2010): han' — 91,5%, čžuanad — 1,3%, toižed rahvahad i rahvahuden ozutandata — 7,2%.

Vn 2018 kezakus kaik oli 675 lidnad kontinentaližes Kitaiš. Lidnad-millionerad (lidnümbrikod enamba 6 mln. ristituid vn 2010 rahvahanlugemižen mödhe, surembaspäi penembha): Šanhai (ekonomine pälidn), Pekin (administrativine pälidn), Čuncin, Guančžou, Šen'čžen', Tän'czin', Uhan', Dunguan', Honkong, Fošan', Čendu, Nankin. Vl 2017 kaik oli 102 lidnümbrikod-millionerad valdkundas kontinental.

IžanduzRedaktiruida

Vl 2010 Kitain kogosüdäiprodukt jäti jäl'gele Japonijan KSP:d, vl 2015 — AÜV:oiden produktad ostmižmahtusen paritetan mödhe, i nügüd' kaikiš suremb mail'mas. KRT om kaikiš järedamb eksportirui mail'mas, «mail'man fabrik» — materialižiden tavaroiden tegii. Tariž äi torhut da energetižid satandoid ižandusen täht, i se valatoitab lujas mail'man torguindlavoid. Kitai om ezinenas kuldan da valütan varan mödhe.

HomaičendadRedaktiruida

IrdkosketusedRedaktiruida