Atlantine valdmeri

Atlantine valdmeri om kahtenz' surtte da süvütte Man valdmeri, se kattab planetan vedenpindan läz nelländest. Randanpird om koverikaz lujas.

Atlantine valdmeri Man kartal

Pohjan reljefan kart

Ühthižed andmused

Valdmeren pind — 91,66 mln km².

Randanpird — 111 866 km.

Mülü — 329,66 mln km³.

Keskmäine süvüz — 3646 m. Necen valdmeren kaikiš süvemb čokkoim om Miluoki alang, se sijadase Puerto Riko-kurnus (8605 m).

Atlantižen valdmeren meriden, lahtiden da sal'miden ühthine pind om 14,69 mln km² (16% valdmeren kaikes pindaspäi), mülü — 29,47 mln km³ (8,9%). Keskatlantine mägisel'g jagab valdmert läz ühtheverzin, päivnouzmaižhe i päivlaskmaižhe palaha.

Mered da sared

Nened mered da pälahted levinedas pidust' valdmeren randištod (častomaraižen mödhe): Norvegine meri, Baltijan meri (Botnine laht, Suomen laht, Rigan laht), Pohjoine meri, Irlandijan meri, Biskaine laht, Keskmeri, Mustmeri, Azovmeri, Gvinejan laht, Riser-Larsenan meri, Lazarevan meri, Ueddellan meri, Skošan meri (nell' jäl'gelišt mert erašti mülütadas Suvivaldmerhe), Kariban meri, Meksikan laht, Sargassomeri, Men-laht, Ph. Lavrentijan laht, Labrador-meri, Irmingeran meri.

Erased sared — ozutesikš, Britanižed sared, Njufaundlend — oma amuižiden kontinentiden paloikš, toižed oma vulkaniženke augotižlibundanke — mugoižed oma Sured i Pened Antilad, Islandii. Sur' Britanii om Atlantižen valdmeren kaikiš suremb sar', sen pind — 230 tuh. km². Toižed järedad sared da sarištod: Lämoima, Kanarižed sared, Maražo, Folklendad, Sardinii, Sicilii, Bagaman sared, Kipr, Krit, Suvigeorgii, Vihandan Nemen sared, Fareran sared.

Ižanduz

Mail'man merikalanpüdandan sal'hen kaks' videndest tuleb Atlantižen valdmeren vezišpäi. Tarbhaižed kommunikacijad Evropan, Afrikan i Amerikan keskes tegesoiš Atlantižes valdmeres päliči. Järedad portad (častomaraižen mödhe): Piter, Gamburg, Rotterdam, Kasablank, Keiptaun, Buenos Aires, Rio-de-Žaneiro, Uz' Orlean, Nju Jork.

Suecan kanal ühtenzoitab valdmert Indiženke valdmerenke, Panaman kanal — Tünenke valdmerenke tropižil levedusil.

Kivivoi da londuseline gaz oma Atlantižen valdmeren kaikiš znamasižembad kaivatused. Niiden löudmižsijad oma Pohjoižen meren, Gvinejan lahten, Kariban meren i Meksikan lahten šel'fas. Toižed tarbhaižed kaivatused — diamantad (Suviafrik), raudkivend (Njufaundlend), rik (Meksikan laht), jartal' (Baltijan meri), mouckivi, lete. Erased löudmižsijad oma mererandištol, sadas nenid substancijoid da mineraloid: titanit, cirkonii, tin, fosforitad, monacit, barit.