Avaita pämenü

Vatikan (latin.: Status Civitatis Vaticanae, ital.: Stato della Città del Vaticano) — valdkund da lidn Evropan suves. Se om associacijoiš Italijanke.

Vatikan
Status Civitatis Vaticanae (latin.)
Stato della Città del Vaticano (ital.)
 Flag
Flag of the Vatican City.svg
 Valdkundznam
Vatican City CoA.svg
Eläjiden lugu (2017) 1 000[1] ristitud
Pind 0,44 km²
Vatikan Status Civitatis Vaticanae (latin.) Stato della Città del Vaticano (ital.)
Kel' latinan, italijan
Valdkundan pämez' Francisk (Rimalaine papa)
Päministr Pjetro Parolin
Religii hristanuskond
Valüt evro (€) (EUR)[2]
Internet-domen .va
Telefonkod +379, +39-06-698
Aigvö tal'vel UTC+1,
kezal UTC+2

Iče ičeleze pälidn, se om anklav Riman südäimes. Vatikan om kaikiš penemb ripmatoi valdkund Mas. Verazmaižed sur'oigenduzkundad sijadasoiš Riman territorijal.

IstoriiRedaktiruida

Vn 1929 11. päiväl uhokud Vatikan sai ripmatomut Italijaspäi.

Geografijan andmusedRedaktiruida

 
Vatikanan kart.

Vatikan om röunoiš kaikiš polišpäi Italijanke, mavaldkundröunan piduz om 3,2 km.

Vatikan sijadase Vatikanan kukhal Riman lodehližes palas. Severz'-se sadoid metrid om Tibr-joghesai.

Politine sistemRedaktiruida

 
Rimalaižen papan ištundsija — Vatikanan Pühäištmen Palazzo Apostolico («Apostolan pert'kulu»).

Ohjandusen form om absolütine teokratine monarhii. Papa om katoližen jumalankodikundan tobmuden koumen sarakon pä i lopuline instancii. Kardinalad valitas papad hänen elon pitte strokuks. Nügüdläine valdkundan pämez' om Francisk-papa (266. lugul), valitihe händast vn 2013 13. päiväl keväz'kud.

Vatikanan ohjastuz om Rimalaine Kurii (latin. i ital.: Curia Romana). Pjetro Parolin om valdkundan sekretarikš (59nz' lugul) vs 2013 redukun 15. päiväspäi.

EläjadRedaktiruida

Vl 2013 valdkundan eläjiden lugu oli 839 ristitud. Läz 3 tuhad Italijan rahvahanikoid ratas Vatikanas päivän aigan.

Person sab rahvahanikust radnikoičendan taguiči jumalankodikundha näht i kadotab sidä radon Vatikanas lopun jäl'ghe. Ristit ei voi sada rahvahanikust sündundan Vatikanha tagut. Kadonu Vatikanan rahvahanikuz vajehtase Italijan rahvahanikushe ku ei tošt rahvahanikust, vn 1929 kožundkirjutesen Italijanke mödhe.

IžanduzRedaktiruida

Ižanduz om kommertižetoi planan alusel. Se šingotase katolikoiden andaks rahatomižil i turizmal (suveniriden, počtmarkoiden i Vatikanan evrorahuziden mönd, maksline tulend muzejihe), kirjoiden pästandal, uniforman omblendal, mozaikan tehmižel. Ičeze varaelektrostancii om valdkundas, kävutadas päiväiželektropanelid. Vatikanan bank om olmas vspäi 1942, se nimitase «Religijan azjoiden institut» (IOR, latin.: Institutum pro Operibus Religionis, ital.: Istituto per le Opere di Religione).

Vl 2013 büdžetan tulendad oliba 315 mln, mänetused — 348 mln (KTO:n andmused, US$).

HomaičendadRedaktiruida

IrdkosketusedRedaktiruida