Avaita pämenü

Japonii (japon.: 日本 Nippon / Nihon), täuz' oficialine nimi om Japonijan Valdkund (japon.: 日本国 Nippon-koku / Nihon-koku), om sar'hine valdkund Päivnouzmaižes Azijas. Sen pälidn da kaikiš suremb lidn om Tokio.

Japonijan Valdkund
日本国 (Nippon-koku / Nihon-koku)
 Flag
Flag of Japan.svg
 Valdkundznam
Imperial Seal of Japan.svg
Pälidn Tokio
Eläjiden lugu (2018) 126 168 156[1] ristitud
Pind 377 915 km²
Japonijan Valdkund 日本国 (Nippon-koku / Nihon-koku)
Kel' japonan
Valdkundan pämez' Naruhito-imperator
Päministr Sindzo Abe
Religii sintoizm, ateizm, buddizm, hristanuskond
Valüt japonijan jen (JPY) (¥, 円)
Internet-domen .jp
Telefonkod +81
Aigvö UTC+9

Valdkundan konstitucijan ühesanz' kirjutuz kel'dab sidä armijan olemaspäi, sodoihe ühtnemaspäi i sodan tedotamaspäi. Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad oma irdvaruitomuden kaičijaks.

Südäiolend

IstoriiRedaktiruida

Paleolitine kul'tur läz 40 tuhad vot tagaz paneb Japonijan sarišton elänzoitmižen ezmäšt datad. Mehiden sirdandan severz'-se aldoid oli Japonijan sarištole, ristituiden-sirdanikoiden ezmäine sur' kogo tuli Suvipäivnouzmaižes Azijaspäi 10. voz'tuhas edel meiden erad, jäl'gmäine — Kitaišpäi i Korejaspäi läz 500. vot EME.

Japonine periodizacii jagab istorijad 6 aigaks, aigad alajagasoiš 16 pordoks. Avol'jaižed mail'male pordod vajehtihe izoläcijan pordoil. Ezmäine Dzimmu-imperator ohjasti valdkundal vspäi 660 EME. 8. voz'sadal meiden erad ezmäine keskustoittud japonine valdkund oli pandud sen-žo pälidnoiden keskusenke — Kioto. Feodaližen rouhusen i sögunkundoiden pord (1192−1868) sündui samurajiden seižust.

Satusekaz lähtend izoläcijaspäi Meidzin restavracijan aigan vei ižandust änikoičendannoks. Vozil 1904−1905 Venälaiž-Japonine soda oli Venäman da Japonižen imperijoiden keskes.

Vl 1931 Japonijan imperijan sodaväged otiba Man'čžurijan territorijad pätamha londuseližiden varoiden vajaguden problemad. Vl 1933 imperii läksi Nacijoiden Ühtnendaspäi. Vozil 1941−1945 Japonii ühtni Toižhe mail'man sodha i oli okkupiruidud AÜV:oil sodan lopus. Amerikaižed sodabazad da sodaväged sijadasoiš Japonijas tähäsai.

Valdkundan Konstitucii (japon.: 憲法 kempo:) om Meidzi-aigaspäi, tuli väghe vl 1890. Japonijan ohjastuz da okkupacijan väged vaumičiba revolücižid kohendusid sihe, ned tuliba väghe vn 1947 3. päiväl semendkud, sil aigalpäi ni üht kohendust sihe ei olend. Sen paloin, sodamehed ei voigoi nügüd' rata ministrikš, tazostihe naižiden i mehiden oiktusid. Vspäi 1956 Japonii om ÜRO:n ühtnijan.

Vodele 1970 Japonii kändihe valdkundaks kahtendenke surtte kapitalistiženke ižandusenke mail'mas (vl 2015 nellänz' surtte mail'mas).

Geografijan andmusedRedaktiruida

 
Japonijan topografine kart.

Kaik om 6 852 sared Japonijan sarištos. Kaikiš surembad niišpäi oma Honšü, Hokkaido, Küšü da Sikoku, ned ottas sarišton 97% territorijad. Kuiv ma — 364,4 tuh. km² (vl 2006), saum vezid om 1/33 (13,5 tuh. km²).

Japonii om sar'hine valdkund, ei ole valdkundröunoid madme. Lähembaižed valdkundad oma Venäma, Suvikorei da Kitai (sen Taivan'). Randanpird — 29 751 km. Japonijan suvipäivlaskmaižed randad lainištab Kitain Päivnouzmmeri, lodehližed randad — Japonijan meri, Hokkaidon pohjoižed randad — Ohotskan meri, südäirandad — Japonijan südäimeri. Kaik nened mered mülüdas Tünen valdmeren basseinha.

Reljef om mägikaz, mäged ottas valdkundan koume nelländest. Lumi venub kaikenaigašti korktil mägenpäil. Kaikiš korktemb čokkoim om Fudzi-vulkan (3 776 m). Kaik om 108 aktivišt vulkanad valdkundas. Lujad manrehkaidused oma paksud, oleskeleb ühesa pen't manrehkaidust päiveses valdkundas keskmäras. Joged oma lühüdad, no tihedaks sijatud da täuz'vezižed. Kaikiš suremb reskveden järv om Biv-järv 670 nellikkilometrad pindanke.

Klimat om arktižes vöspäi mägiden pautkil subtropižhe vöhösai suvisaril. Lähine tulleikaz valdmeri poleneb räkäd kaikil sijil. Meritorokad oleldas paksus kezan lopus.

Londuseližed varad oma reskvezi, londuseline gaz, kivihil', rik, jod, kuld. Kivivoin da metalloiden varad oma pened (raudkivend, marganc, hahktin, cink, vas'k, hrom, hobed).

Politine sistemRedaktiruida

 
Japonijan parlamentan pert' Tokios.

Ohjandusen form om unitarine konstitucine parlamentine monarhii. Valdkundan pämez' da simvol om imperator, vspäi 1989 Akihito, 125nz' lugul. Hänen ohjastusen aig nimitase Heisei:kš.

Parlament (japon.: 国会 kokkai) om käskusenandajaks tobmudeks täuzin. Se om kaks'kodine, om olmas vspäi 1890, 717 ühtnijanke. Üläkodi om Nevonikoiden kodi (japon.: 参議院 sangi-in) 242 nevonikanke, kaik rahvaz valičeb heid kudeks vodeks, pol' udištase jogahižes koumes vodes. Alakodi om Ezitajiden kodi (japon.: 衆議院 šü:gi-in), siš om 475 deputatad, kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks. Rahvahanikad oma valičemižoiktusenke 20-voččes igäspäi.

Imperator paneb päministrad (ministrišton ezimest) radsijale parlamentan taričendan mödhe sen ühtnijoišpäi. Ministrišton ezimez' om radonoigendajan tobmuden pämez', hän formiruib ohjastust. Sindzo Abe radab päministran vs 2012 tal'vkun 12. päiväspäi.

Käskuzkundaline sistem om nell'tazopindaline. Imperator paneb Ülembaižen Käskuzkundan päühtnijoid ohjastusen taričendan mödhe. Oiktuzline sistem (kuz' kodeksad) baziruiše kontinentaližel (germanižel) oiktusel. Konstitucijan mödhe, parlamentan joga käskuz otab väged vaiše imperatoran hüvästusen («promul'giruindan») jäl'ghe.

Parlamentan ühtnijoiden üläkodin järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 10. päiväl heinkud, alakodin — vn 2017 22. päiväl redukud (48. kucund). Sijaližen tobmuden üläühthižed valičendad mäniba vn 2015 12. päiväl sulakud, ned oleldas kerdan nelläs vodes.

Administrativine jagandRedaktiruida

   Kacu kirjutuz: Japonijan administrativiž-territorialine jagand.

Kaik om 47 prefekturad Japonijas, om ičeze tobmusen aluzkundoid kaikuččes: gubernator, käskusenandmižsuim da administrativine bürokratii.

EläjadRedaktiruida

 
Üläkorktad sauvused Tokion Sindzüku-rajonas.

Kaikiš suremb ristitišt oli 128 057 352 eläjad vn 2010 rahvahanlugemižen mödhe, sil aigalpäi eläjiden lugu poleneb jogo vodel[2]. Ühesa japonijalašt kümnespäi elädas lidnoiš.

Rahvahad (2016): japonijalaižed — 98,1%, kitajalaižed — 0,5%, korejalaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 1,0% (sidä kesken enamba filippinalaižid, vjetnamalaižid i brazilijalaižid).

Mail'man kaikiš suremb lidnaglomeracii sijadase Japonijas — enamba 30 mln ristituid elädas Tokios da läz sidä.

Toižed 11 lidnad-millionerad (vl 2010, surembaspäi penembha): Jokoham, Osak, Nagoi, Sapporo, Kobe, Kioto, Fukuok, Kavasaki, Saitam, Hirošima, Sendai. Kaik 786 lidnad oli valdkundas vl 2010.

IžanduzRedaktiruida

Bankad, sal'hen samine kapitalan vendal toižihe maihe i holitišiden sarakod oma ižandusen znamasižeks palaks. Tatanmaine tegimišt baziruiše importiruidud torhudel tobjimalaz, osttas energokandajid i kivendoid, no sadas sijaližid sauvomižmineraloid. Ümbriradai tegimišt om äitahkoine, sen päsarakod: avtosauvomine, laivansauvomine, elektrotehnine sarak i kompjuterpaloiden tehmine, tegimištrobotoiden pästand, himine i kivivoihimine sarakod, raudan metallurgii. Sauvond i maižanduz oma šingotadud, valdkund varatoitab ičtaze risal täuzin.

Kaikiš järedad finansiž-tegimištoližed gruppad (japon.: 系列 keiretsu):

Japonijan i AÜV:oiden avoinuded biržale korporacijad oma ripmas toine toižespäi, sätas ühtmut.

Pätorguindpartnörad: Kitai, AÜV, Korejan Tazovaldkund, Avstralii, nene nell' valdkundad andoiba vendan irdpolele i tondan südäimehe läz pol't vl 2015.

HomaičendadRedaktiruida

IrdkosketusedRedaktiruida