Petroskoi

lidn Venäman Karjalan Tazovaldkundas


Petroskoi (mugažo karjalan i suomen kelil, ven.: Петрозаво́дск) vai Zavod, erasišti mugažo Zavodad vai muite Lidn, om lidn Venäman lodehpoles. Se om Karjalan Tazovaldkundan pälidn da kaikiš suremb lidn, mugažo Änižröunan (Änižrandan) rajonan administrativine keskuz. Venäman seičemenz'kümnenz' koumanz' lidn ristituiden lugun mödhe (2018). Petroskoi sijadase Karjalan suves, Änižen lodehližel randal.

Petroskoi (veps., karj. i suom.)
Петрозаводск (ven.)
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2023) 235,793 ristitud
Pind 113,26 km²
Petroskoi (veps., karj. i suom.) Петрозаводск (ven.)
Pämez' Vladimir Lübarskii
(semendku 2021—)
Telefonkod +7−8142-xxx-xxx
Avtokod 10
Aigvö UTC+3 (MSK+0)

Petr Sur' pani Petroskoin lidnan alust vodel 1703.

Petroskoi. 20. voz'sadan fotokuva.

Istorii

vajehta

Eländpunktan istorii augotihe vl 1703, konz azegtegim om letud (möhemba — raud- da juraižimtegim). Sur' Petr-car' om Petroskoin alusenpanijan. Petroskoi sai lidnan statusad voden 1777 21. päiväl keväz'kud. Vspäi 1782 Petroskoi linni Olonecan gubernijan keskuseks. Venälaine Gavriil Deržavin-runokirjutai radoi sen gubernijan ezmäižen gubernatoran.

Suren Kodimaižen sodan (voinan) aigan suomalaine Karjalan armii anasti Karjalan pälidnan vodel 1941. Lidnan nimi vajehtihe Äänislinnaks aigaks. Vodel 1944 Rusked Armii anasti Petroskoid tagaze.

Petroskoi šingotase mašinansauvomižen (puiden vedimed) i metallanümbriradmižen edheotandoil, punümbriradandan i kiviümbriradandan tömašinoiden tehmižel, pusauvondmaterialiden pästandal (pilindmaterialad, iknad, uksed), kiviümbriradandan kompanijoil sijaližel torhudel, sauvondal, sömtegimištol (liha-, maid- i leibtegesed, likörvintegim), poligrafižel sarakol. Järed «Petrozavodskmaš»-tegim[1] pästab mašiništod atomelektrostancijoiden täht (reaktoran mašiništ, südäitukpoltusen konteinerad), himižen, kiven da gazan i cellülozbumagaižen sarakoiden täht. Petroskoin LEK varatoitab lidnad energijal. Pästtas sportkaluištod, omblend- i trikotegesid, nahkkengid, suveniroid mugažo.

Geografii

vajehta
 
Vn 2019 lidnan kart

Mantedokoordinatad om 61 gradusad 47 minutad pohjošt levedut i 34 gradusad 36 minutad päivnouzmpolišt pidust.

Lidn sijadase Änižen Petroskoin lahten randal, 50..60 m ü.m.t. korktusil. Petroskoiš om järvid (Änine, Logmozero /Logmär/), Četiröhvörstnoje, Lamb, Kar'jer) da jogid (Lososink, Neglink, Tomic, Studenec, Kamennii). Om äi mecoid da puištoid ümbri lidnas. PetrVU:n botanine puišt da peizažine «Zaozerskii»-kel'dtaho oma sätud Petroskoin pohjoižpalas. Kul'turan da Lebun puišt, Änižen traktortegimen puišt da NÜKP:n 22. suiman puišt sijadasoiš Lososinkanno. Pionerižen organizacijan puišt om avaitud Neglinkanno.

Petroskoin kaikiš korktemb čokkoim om Kukkaz (Kukkovk) (293 m). Lähembaine lidn om Kondopog 46 km pohjoižhe orhal, 54 km avtotedme. Matkad oiktoidme avtoteidme Suomenman röunhasai om 350 km päivlaskmha, Piterihesai om 412 km, Moskvhasai om 1010 km.

Lidnan tahond om Edahaižen Pohjoižen arvoimižihe tazostadud. Klimat om ven kontinentaline meren pirdoidenke. Voden keskmäine lämuz om +3,7 C°, kezakun-elokun +14..+17 C°, tal'vkun-uhokun −6..−8 C°. Ekstremumad oma −41,6 C° i +34,3 C°. Paneb sadegid 612 mm vodes, enamba heinkus-elokus (82 mm kus), vähemba uhokus-sulakus (29..32 mm kus). Voib panda halad kezaaigan miččel taht kul.

Vspäi 2004 Petroskoi om lidnümbrikon üks'jäižeks eländpunktaks. Lidnümbrikon pind om 615,9 nellikkilometrad. Se röunatab nenidenke Änižrandan rajonan municipaližidenke ühtnikoidenke:

Tobmuz

vajehta

Petroskoin-lidnan Nevondkund kogoneb 28 ezitajaspäi. Kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Jäl'gmäižed valičendad oliba vn 2021 19. päiväl sügüz'kud. Nevondkundan deputatad pandas radsijha lidnümbrikon (lidnan) pämest vspäi 2015 (vll 1994−2014 kaik rahvaz valiči merad).

Radoiba lidnümbrikon pämehen ende (nimikirjutez ei ole täuz'):

  • Galina Širšina (2013−2015). Hän oli valitud kaikel rahvahal vn 2013 8. päiväl sügüz'kud.
  • Irina Mirošnik (tal'vku 2015 — semendku 2021). Hän oli valitud Nevondkundan deputatoil vn 2016 19. päiväl sulakud.

Eläjad

vajehta

Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe Petroskoin eläjiden lugu oli 261 987 ristituid. Kaik 278 551 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 281..282 tuhad eläjid vll 1995−2001 (282 900 rist. vl 2001) i 281 023 eläjad vl 2020.

Rahvahad (2010): venälaižed — 82,3 %, karjalaižed — 3,8 %, suomalaižed — 1,7 %, toižed rahvahad — 7,0 %, rahvahuden ozutandata — 5,2 %.

Vn 2002 kaiken Venäman rahvahanlugemižen andmisiden mödhe Petroskoin eläjiden keskes 5 % oliba karjalaižed (20 % Karjalan karjalaižid), 2,8 % — suomalaižed, 2,7 % — vaugedvenälaižed, 2,3 % — ukrainalaižed, 1 % — vepsläižed (Venäman vepsläižiden nelländez).

Kul'tur

vajehta
 
Rahvahaline teatr

Openduz

vajehta
 
PetrVU:n päkorpus vl 2017

Keskopenduz

vajehta

Petroskoiš om 40 openduzškolad (niiden keskes viž liceid da koume gimnazijad). Rahvahaline suomalaiž-ugrilaine škol om avaitud lidnas, siš opetas suomen, karjalan da vepsän kelid. Mugažo om 67 päivkodid lidnas.

Professionaline keskopenduz

vajehta

Lidnan professionaližen opendusen aluzkundad: Petroskoin prezidentine kadetškol, jogiškol, tehnologijan i edheotaikundan[2], raudtetransportan, muzikan, medicine bazine, pedagogine i mašinansauvomižen kolledžad, lidnižandusen[3], mectehnine[4] i avtotransportine tehnikumad.

Üläopenduz

vajehta

Petroskoiš om kaks' sijališt üläopendusen aluzkundad:

Transport

vajehta

Avtobusad, trolleibusad i taksid oma kundaližeks transportaks lidnas. Om vezitransportan jonoid Änižedme, niiden kesken turistine Kižihesai.

Rahvahidenkeskeine soda- da civiline Petroskoi-lendimport[5] (PES / ULPB / ПТБ, 66,4 tuh. passažiroid vl 2020) sijadase 12 kilometras lodeheze lidnan keskusespäi läz Besovec-küläd. Tehtas reisid Venäman lodehen järedoihe lidnoihe, Moskvha, Mustmeren lebutahoiže, mugažo Karjalan kahthe sijha.

Mel'heižtahod

vajehta
 
Petroskoi-päraudtestancijan ühthine nägu vl 2017
  • Änižen randird. Randirdal om äi mel'hetartujid avangardižid muštpachid.
  • Leninan torg (Kehker torg, 1775. voz').
  • Kul'turan da Lebun puišt (1703. voz').
  • Kafedraline Aleksandr Nevalaižen päjumalanpert'.
  • Istorine fartal (Fedosovan ird, XIX da XX voz'sadad).
  • Leninan prospekt da Gagarinan torg:
    • «Pohjoine»-adivpert' (1939. voz').
    • Raudtestancijan sauvuz (1955. voz').
    • Üläopenikoiden pukujo da «Molekul»-fontan (1997. voz').
  • Karl Marksan prospekt.

Galerei

vajehta

Sebruzlidnad

vajehta

Homaičendad

vajehta
  1. «Petrozavodskmaš»-tegim «AEM-tehnologijad»-kompanijan aemtech.ru-saital. (ven.) (angl.)
  2. Petroskoin tehnologijan da edheotaikundan kolledžan sait (ktip-ptz.ru). (ven.)
  3. Petroskoin lidnižandusen tehnikuman sait (ptgh.onego.ru). (ven.)
  4. Petroskoin mectehnižen tehnikuman sait (lesteh10.ru). (ven.)
  5. Petroskoi-lendimportan sait (karelavia.ru). (ven.)

Irdkosketused

vajehta



Karjalan Tazovaldkundan lidnad
Anus-lidn | Belomorsk | Kem' | Kondopog | Kostamukš | Lahdenpohj | Medvežjegorsk | Petroskoi | Pit'krand | Pudož | Segež | Sojärv | Sortaval


Venälaižen Federacijan subjektoiden pälidnad
Abakan | Alauz'lidn | Anadir' | Arhangel'sk | Astrahan' | Barnaul | Belgorod | Birobidžan | Blagoveščensk | Bränsk | Čeboksarad | Čeläbinsk | Čerkessk | Čit | Elist | Gatčin | Gorno-Altaisk | Groznii | Habarovsk | Hanti-Mansiisk | Irkutsk | Iževsk | Ivanovo | Jakutsk | Jaroslavl' | Jekaterinburg | Joškar-Ol | Kaliningrad | Kalug | Kazan' | Kemerovo | Kirov | Kizil | Kostrom | Krasnodar | Krasnogorsk | Krasnojarsk | Kurgan | Kursk | Lipeck | Magadan | Magas | Mahačkal | Maikop | Moskv | Murmansk | Nal'čik | Nar'jan Mar | Novosibirsk | Omsk | Orel | Orenburg | Penz | Perm' | Petropavlovsk Kamčatkal | Petroskoi | Piter | Pskov | Rostov Donal | Räzan' | Salehard | Samar | Saransk | Saratov | Siktivkar | Simferopol' (de fakto) | Sevastopol' (de fakto) | Smolensk | Stavropol' | Sur' Uz'lidn | Suvisahalinsk | Tambov | Tomsk | Tul | Tver' | Tümen' | Uf | Ulan Ude | Ul'janovsk | Vladikavkaz | Vladimir | Vladivostok | Volgograd | Vologd | Voronež
Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Петроской.