Karjalaižed (karj.: karjalaižet, ven.: карелы) om üks' suomalaiž-ugrilaižiš rahvahišpäi, Pohjoižen igähine rahvaz. Karjalaižed elädas Karjalan Tazovaldkundas (Venäma) i Suomenman suvipäivnouzmas tobjimalaz.

Karjalan rahvahan flag

Karjalaižed pagištas karjalan kelel, siš om koume dialektad. Tämbei kaik karjalaižed oma jo kaks'kel'žed i pagištas völ venäkelel-ki (Venäma) vai suomen kelel (Suomenma).

Rahvahan lugumär

vajehta

Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe rahvahan lugu om 60 815 ristitud, heišpäi koume nelländest elädas Karjalan Tazovaldkundas, toižiden enambuz om neniš regioniš: Tverin agj, Piter, Murmanskan agj, Leningradan agj. Kaikiš suremb Venäman karjalaižiden lugu oli 252716 ristitud vn 1939 rahvahanlugemižen mödhe, se poleni lujas Toižen mail'man sodan jäl'ghe i NSTÜ:n čihodamižen tagut.

Lugetas karjalaižid suomalaižikš Suomenmas, ka om jüged löuta tarkoiktad rahvahan lugud siš, no el'getas karjalaks tähäsai läz 25 tuhad Suomenman eläjid.

Karjalaižiden pen' lugumär eläb toižiš-ki valdkundoiš: Ukrain, Kazahstan, Estinma.

Homaičendad

vajehta


  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.