Avaita pämenü
Suomalaižed neižne- i naine-manmehed rahvahansädoiš Ruokolahtespäi (Päivnouzmaine Suomenma), vn 1882 Severin Folkmenan kirjas.

Suomalaižed (suom.: suomalaiset, üks'lugu suomalainen) om suomalaiž-ugrilaine rahvaz.

Ühthižed andmusedRedaktiruida

Ühthine lugu om läz 6,5 millionad. Suomalaižiden koume nelländest elädas Suomenmas (sen ristitišton ühesan kümnendest enamba), kümnendez augotižlibundan mödhe — AÜV:oiš, 7% — Ročinmas, mugažo om Kanadas, Brazilijas, Avstralijas, Venämas i Norvegijas.

Suomalaižed pagištas suomen kelel, se om üks' Baltijan meren suomalaižiš kelišpäi. Suomenman i Ročinman suomalaižed oma kaks'kel'žed, pagištas ročin kelel-ki.

Koume rahvahad — Suomenman karjalaižed (Suomenman suvipäivnouzm), inkeriläižed (Leningradan agj, Piter, Estinma) da kvenad (Norvegijan pohjoine) — lugetas suomalaižiden etnosikš.

AugotižlibundRedaktiruida

Rahvahan jured oma segoitadud augotižlibundanke, erazvuiččiden heimoiden kodimad sijadasoiš erazvuiččiš maiš: Baltijan meren päivnouzmaine rand da randpol' (Suomenman suvipäivlaskmpol'), Karjal, Sibirin päivlaskmpol', Keskuzevropan pohjoine. Nügüd'aigan vaiše Suomenman suvipäivlaskmpol' om suomalaižiden eländsija neniš territorijoišpäi.

ReligiiRedaktiruida

Religijan mödhe suomalaižiden enambuz oma lüteranižed hristanuskojad (Suomenman eläjad — 73%) i ateistad (Suomenman eläjad — 24,3% vl 2015)[1]. Hristanuskond leviganzi Suomenmadme Keskaigan i mülüti suomen paganusen pirdoid.

HomaičendadRedaktiruida