Sojärv (lidn)

Sojärv (ven.: Суоя́рви, karj. i suom.: Suojärvi) om Venäman lidn da raudtesol'm Karjalan Tazovaldkundan suvipäivlaskmas. Se om Sojärven rajonan administrativine keskuz (vspäi 1940) da üks'jäine lidn.

Sojärv
Суоярви (ven.)
Suojärvi (karj. i suom.)

Lidnanznam	Flag
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2023)	6,819 ristitud
Pind	9 km²
Telefonkod	+7−81 457-xx-xxx
Avtokod	10
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Istorii

Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan kuti Kaipaa-külä vl 1500.

16. voz'sadal mülüi Uz'lidnan Vodin pätinha kuti Šujanjogen pagast' (ven.: Шуерецкий погост).

Vozil 1617−1721 nügüdläižen lidnan territorii oli Ročinman palaks Stolbovon kožundaktan mödhe. Vspäi 1721 Pohjoižen sodan jäl'ghe Sojärv oli mülünu Venäman imperijha Ništadtan kožundaktan mödhe, mainitihe Šujezersk-nimitusenke (Шуезерск). Se oli Piterin gubernijan Viipurin provincijan, vspäi 1744 — Viipurin gubernijan palaks vhesai 1812. 18.-19. voz'sadoil saihe järven raudkivendod Sojärven pühäkodin tulendas.

Vl 1812 eländpunkt kuti Viipurin gubernijan pala mülüi Suomenman surhe ruhtinazkundha, vspäi 1917 — Suomenmaha. Vl 1926 mectegim i fabrik kartonan pästandan täht (ei ole rados vspäi 2011) oma saudud. Ned oma lidnan päedheotandoikš tähäsai.

Sojärv om Karjalan palaks Tal'vsodan jäl'ghe, sai lidnan statusad vl 1940.

Sojärv šingotase mecanpilindan tegimel i raudtesol'men edheotandoil. Vhesai 2011 kartonan fabrik radoi.

Geografijan andmused

Lidn sijadase ühtennimižen järven suvirandal, 155 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Petroskoihesai om 112 km päivnouzmha orhal, 135 km avtotedme, 132 km raudtedme.

Klimat om ven meren klimatan pirdoidenke. Vilun pördumižed oleldas paksus. Voden keskmäine lämuz om +3,5 C°, kezakun-elokun +14..+17 C° (heinkun +17,6 C°), tal'vkun-uhokun −5..−9 C°. Paneb sadegid 776 mm vodes, enamba heinkus-elokus (88..91 mm kus) i tal'vkus (70 mm), vähemba uhokus-sulakus (42..47 mm kus).

Sojärv oli lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks. Lidnankundan pind oli 1181 km², se om likvidiruidud administrativižen reforman ramuziš vn 2022 semendkus.

Tobmuz

Roman Petrov radoi lidnankundan da lidnan ohjastusen pämehen vspäi 2012, hän oli valitud vn 2013 sügüz'kun 8. päiväl.

Järgenduseližed valičendad lidnan Nevondkundha oliba vn 2013 sügüz'kun 8. päiväl (koumanz' kucund). Siš 15 ezitajad radoiba, üksin kaikuččes valičemižümbrikospäi. Sergei Potehin radoi sen ezimehen.

Lidnan ohjastuz kogoni administracijan pämehespäi hänen varapämehenke i koumes palakundaspäi.

Eläjad

Vl 1959 lidnan ristitišt oli 6 711 eläjad. Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 9 766 ristitud, vn 2021 — 7 190 ristitud, rajonan (nüg. ümbrik) viž ühesandest. Kaik 9 053 eläjad oli lidnas vl 2017.

Rahvahad (enamba 0,4 % vl 2021): venälaižed — 85,3 %, karjalaižed — 3,8 %, vaugedvenälaižed — 3,4 %, ukrainalaižed — 1,5 %, totarlaižed — 0,6 %, suomalaižed — 0,4 %, toižed rahvahad — 2,4 %, rahvahuden ozutandata — 2,6 %.

Ortodoksižen hristanuskondan Raštvoiden jumalanpert' om avaitud lidnas vn 2011 kül'mkuspäi. Vižkümnenden päivän jumalankodikundan pühäpert' om saudud.

Professionaližen opendusen aluzkundad ratas lähembaižiš lidnoiš. Edel 2019. vot Petroskoin tehnologijan da edheotaikundan kolledžan filial oli Sojärviš.

Galerei

• 
  Sojärven rajonan administracijan sauvuz vl 2021
• 
  Nevondkundaližiden sodamehiden velleskaum (Tal'vsodan i Suren sodan jäl'ghe, 2018)
• 
  «Karelija»-adivpert' i «Suvilahti»-puišt (2021)
• 
  Sportkompleks (2021)
• 
  Sojärv I-raudtestancijan sauvuz vl 2003

Irdkosketused

• Sojärven ümbrikon tobmuden sait (suojarvi.ru). (ven.)