Stokhol'm
Stokhol'm (vai Štokhol'm, ročin kelel Stockholm [stɔkːhɔlm]) om Ročinman pälidn (vspäi 1634) da kaikiš suremb lidn. Mugažo se om Stokhol'man agjan (lenan) administrativine keskuz.
Lidnanznam![]() | |
Valdkund | Ročinma |
Eläjiden lugu (2016) | 935,619 ristitud |
Pind | 188 km² |
![]() | |
Pämez' | Anna König Jerl'mür (reduku 2018—) |
Telefonkod | +46−8 |
Aigvö | tal'vel UTC+1, kezal UTC+2 |
Vspäi 1901 kaikuččes vodes Nobelän komitet sädab ištundoid lidnas.
IstoriiRedigeeri
Vl 1187 lidnusen aluz oli pandud. Stokhol'm mainitase ezmäižen kerdan lidnaks vl 1252. Voz'sadassai 13. lidn om valdkundan ižandusen päkeskuz.
Geografijan andmusedRedigeeri
Lidn sijadase Melaren-järvespäi Baltijan merhe joksijoiden hijamiden randoil, Piterin levedusel. Baltijan meren randišton 14 sared Stokhol'man sarištospäi mülüdas lidnan territorijha.
Klimat om ven. Vilukun keskmäine lämuz' om −1,5 C°, heinkun — +19,6 C°. Paneb sadegid 539 mm vodes, enamba voden kahtendel polel.
TobmuzRedigeeri
Lidnan pämez' om Karin Vanngord vs 2014 redukun 20. päiväspäi.
Lidn jagase 14 rajonha koumel palal: Keskuz (Innerstaden, 4 rajonad), Päivlaskmaine pol' (Västerort, 4 rajonad) da Suvine pol' (Söderort, 6 rajonad).
EläjadRedigeeri
Vn 2011 31. päiväl tal'vkud eläjiden lugu oli 871 952 ristitud. Enamba 2,2 mln ristituid elihe lidnan aglomeracijas vl 2015, se om Ročinman ristitišton 22%.
IžanduzRedigeeri
Stokhol'm om kodisija mail'man tetabiden kompanijoiden täht: Eriksson i Elektrolüks. Enamba 45% Ročinman kompanijoiden (200 radnikanke da sen ülemb) päfaterad sijadasoiš pälidnas.
TransportRedigeeri
Metro (roč.: Stockholms tunnelbana) om olmas vspäi 1950, vl 1994 siš oli 100 stancijad (48 — manaluižed), 3 jonod (sarakoidenke) da 105,7 km raudted. Likund om hurapol'ne, sikš miše vodhe 1967 sügüz'kun 3. päivhäsai mugoine likund oli valdkundan kaikid teidme. Kaik raudteiden transportan maršrutad (tramvaid, metro da ezilidnelektrojonused) oma ühthiženke numeracijanke.
Rahvahidenkeskeine civiline Stokhol'm-Arland-lendimport (roč. Stockholm Arlanda flygplats, ARN) sijadase 42 km pohjoižhe lidnan keskusespäi. Tehtas reisid Evropan maihe da AÜV:oihe, mugažo erasihe Azijan maihe (AÜE, Kitai, Suvikorei, Tailand).
SportRedigeeri
Vl 1912 Kezaližed Olimpižed vändod mäniba lidnas.
GalereiRedigeeri
HomaičendadRedigeeri
IrdkosketusedRedigeeri
- Lidnan ohjastusen oficialine sait (stockholm.se). (roč.) (suom.) (angl.)
Stokhol'm Vikiaitas |
Evropan pälidnad | ||
Afinad | Amsterdam | Andorr la Vel'j | Baku | Belgrad | Berlin | Bern | Bratislav | Brüssel' | Budapešt | Buharest | Dublin | Hel'sinki | Jerevan | Kijev | Kišinöv | Kopenhagen | Lissabon | London | Lüblän | Lüksemburg-lidn | Madrid | Minsk | Monako-lidn | Moskv | Nikosii | Oslo | Pariž | Podgoric | Prag | Reikjavik | Rig | Rim | San Marino-lidn | Sarajevo | Skopje | Sofii | Stokhol'm | Zagreb | Tallidn | Tbilis | Tiran-lidn | Vaduc | Vallett | Varšav | Vatikan | Ven | Vil'nüs | ||