Italijan kel'
Italijan kel' (ičeze nimitused: italiano, lingua italiana) mülüb indoevropižhe kel'kundha (romanine jouk, italiž-romanine alajouk). Se om valdkundkel' Italijas, San Marinos, Vatikanas, Šveicarijas da EÜ:n aluzkundoiš. Pagižijoiden lugu om läz 70 mln ristituid.[1]
Reguliruindorganzacii om Akademii della Kruska (Accademia della Crusca, Florencii, vspäi 1583).
Italijan kirjkel' om olmas latinan kirjamišton pohjal. Nened kirjamed kävutasoiš vaiše sanoiš verazmaiženke augotižlibundanke: j, k, w, x, y. Kirjankel' om sätud Toskanan paginan alusel.
Lugusanad
vajehta- uno — üks'
- due — kaks'
- tre — koume
- quattro — nell'
- cinque — viž
- sei — kuz'
- sette — seičeme
- otto — kahesa
- nove — ühesa
- dieci — kümne
- venti — kaks'kümne
- trenta — koumekümne
- cento — sada
- mille — tuha
Frazad
vajehta- Benvenuto! — Tervhen!
- Come ti chiami? — Kut sindai kuctas?
- Da dove vieni? — Kugalaine oled?
- Dove vivi? — Kus sinä eläd?
- Addio! — Nägemižhesai!
- Grazie. — Kitän.
Homaičendad
vajehta- ↑ Simone, 2010.
Edesine lugemine
vajehta- Anglijan kelel
- Berloco, Fabrizio (2018). The Big Book of Italian Verbs: 900 Fully Conjugated Verbs in All Tenses. With IPA Transcription, 2nd Edition. Lengu. ISBN 978-8894034813.
- Italijan kelel
- Palermo, Massimo (2015). Linguistica italiana. Il Mulino. ISBN 978-8815258847.
- Simone, Raffaele (2010). Enciclopedia dell'italiano. Treccani.