Andorr la Vel'j

Andorr la Vel'j (kat.: Andorra la Vella — «vanh Andorr», isp.: Andorra la Vieja, franc.: Andorre-la-Vieille) om Andorran pälidn, üks'jäine lidn da kaikiš suremb eländpunkt. Se om valdkundan üks' seičemes tulendaspäi.

Andorr la Vel'j
Andorra la Vella

Lidnanznam	Flag
Valdkund	Andorr
Eläjiden lugu (2015)	22,886 ristitud
Pind	12 km²
Telefonkod	+376
Aigvö	tal'vel UTC+1, kezal UTC+2

Istorii

Lidnan aluz om pandud 9. voz'sadan augotišel. Toštelmasen mödhe, Sur' Karl tegihe sen alusenpanijaks. Lidn om olmas Andorr-ruhtinazkundan pälidnaks valdkundan alusenpanendan aigaspäi vl 1278.

Vahvištadud Konstitucijan mödhe, vspäi 1993 ruhtinazkundan tobmuden koumen sarakon päd sijadasoiš lidnas: parlament, ohjastuz i käskuzkund. Vaiše kaikutte kudenz' eläi om rahvahanikan oiktusidenke valdkundas.

Geografijan andmused

Tulendan sijaduz valdkundas (2011)

Tulend röunatab Ispanijanke päivlaskmas da Andorran koumenke tulendanke toižiš poliš.

Lidn sijadase tulendan keskuses, Valira-del'-Orjen i Valira-del'-Nord jogiden ühthejoksmusen jäl'ghe. 44-kilometrine Valir-jogi (kat.: La Valira) jokseb sišpäi, sen bassein otab läz kaik territorijad valdkundas. Andorr la Vel'j seižub 1022 m ü.m.t. keskmäižel korktusel Pirenejan pautkinno, se om Evropan kaikiš korktemb sijatud pälidn.

Klimat om kontinentaline valdmeren valatoitusenke. Voden keskmäine lämuz om +9,8 C°, heinkun da elokun +18,5..+18,8 C°, tal'vkun-uhokun +2,2..+3,5 C°. Ekstremumad oma −19,5 C° (kül'mku) i +39 C° (heinku). Kezaaigan minimum om 0 C° (kezaku i sügüz'ku), tal'vaigan maksimum om +20 C° (uhoku). Paneb sadegid 812 mm vodes, enamba semendkus-kezakus (84..90 mm kus) i elokus-sügüz'kus (81..86 mm kus), vähemba uhokus-keväz'kus (38..40 mm kus). Tal'vel voib panda halad da äi lunt.

Eläjad

Vl 2007 lidnan ristitišt oli 24 574 eläjad, se ristitišt oli kaikiš suremb. Kaik 22 886 eläjad oli lidnas vl 2015, valdkundan nelländez.

Andorr la Vel'j-tulend mülütab kaht eländpunktad: Andorr la Vel'j-pälidnan ližaks, koumetuhaine Santa-Kolom-külä mülüb tulendha. Valdkundan kaikutte nellänz' ristit eläb tulendas. Pälidn sädab aglomeracijad lähiženke Eskal'des Engordan'-eländpunktanke, ruhtinazkundan pol' eläb siš.

Rahvahad Andorran rahvahanlugemižen mödhe vl 2007: Ispanijan rahvahad — 43 %, andorralaižed — 33 %, portugalijalaižed — 11 %, francijalaižed — 7 %, toižed rahvahad — 6 %.

Vozil 2015−2018 Marija Roza Ferrer Obiols radoi lidnan pämehen.

Ižanduz

Lidn om ruhtinazkundan kommertine keskuz. Äjad bankoiden palakundad sijadasoiš täs valdkundmaksoiden vällendusiden da lujan konfidencialižusen tagut.

Kaikiš znamasižed sarakod oma turizm, torguind da toštmižeksport. Kaikuččes vodes ühesa millionad turistoid tuldas valdkundha, i äjad heišpäi tuldas valdkundan pälidnha ostmaha odvembid tavaroid. Sijaližed pened edheotandad mülüdas mebläntehmižhe, sömtegimištho, mugažo villan i mecan ümbriradmine oma olmas.

Transport

Andorr la Vel'j om sidodud valdkundan toižidenke eländpunktoidenke kundaližil avtobusmaršrutoil. Ühtenzoitai Ispanijad Francijanke avtote läbitab lidnad. Voib sadas avtobusoil Tuluzan i Barselonan lendimportoihesai koumes časus.

Vspäi 2016 voib sadas civiližhe Andorr — Seo-de-Uržel'-lendimporthasai-ki (LEU / LESU, vspäi 2015 om rados) Ispanijan territorijas 20 km suvhe lidnaspäi. Lendimportaspäi tehtas reisid Ispanijan, Francijan da Portugalijan lidnoihe.

Irdkosketused

• Andorr la Vel'j-tulendan oficialine sait (andorralavella.ad). (katalan.)
• Tulendan turizman oficialine sait (turisme.andorralavella.ad). (katalan.) (isp.) (fr.) (angl.)