Tallidn
Tallidn vai Tallinn, Tallin (est.: Tallinn [ˈtɑlʲˑinˑ]) om Estinman pälidn, kaikiš suremb lidn da kaikiš järedamb municipaline ühtnik. Kaikutte koumanz' Estinman eläi om registriruidud pälidnas. Municipaline Tallidn-ühtnik mülüb Harju-makundha da om sen administrativižeks keskuseks.
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Estinma |
| Eläjiden lugu (01.01.2016) | 423,420[1] ristitud |
| Pind | 159,2 km² |
| |
| Pämez' | Mihail Kilvart (sulaku 2019—) |
| Telefonkod | +372−6-xxx-xxx |
| Aigvö | tal'vel UTC+2, kezal UTC+3 |
Lidn om Estinman biznesan, opendusen, kul'turan da tedon keskuz.
IstoriiRedigeeri
Vl 1154 lidn mainitase ezmäižen kerdan arabižen geografijan Al' Idrisi-tedomehen tedotöiš kuti pen' Kolivan'-lidnuz.
Vozil 1219−1227 i 1238−1346 eländpunkt oli alištunu Danijale.
Geografižed andmusedRedigeeri
Lidn sijadase Estinman lodehes, Suomen lahten suvirandal. Meren randanpird om 46 km pitte.
Kaikiš suremb järv om Ülemiste-järv (9,6 km²) lidnan suves. Toine järv om Harku (1,6 km²). Znamasine jogi om Pirit, se läbitab lidnan päivnouzmpol't. Kaik järved da joged mülüdas Baltijan meren basseinha.
Administrativine jagandRedigeeri
Vs 1993 keväz'kun 4. päiväspäi Tallidn jagase 8 lidnanpalaha (est. üks'lugu linnaosa):
TobmuzRedigeeri
Käskusenandai tobmuz om Lidnan Suim (est. Tallinna Linnavolikogu) 79 ühtnijanke. Kaik täuz'igäižed lidnan eläjad (18-voččed da sen vanhemba) valitas heid nelläks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vl 2013 redukun 20. päiväl. Kalev Kallo radab sen ezimehen vs 2015 sulakun 30. päiväspäi. Lidnan Suim valičeb lidnan pämest — ohjastusen pämest nelläks vodeks.
Lidnan ohjastusen (est. Tallinna linnavalitsus) pämez' om lidnan pämez'-ki. Hän pidab vastust Lidnan Suiman ühtnijoiden edes. Vs 2015 sügüz'kun 30. päiväspäi Taavi Aas radoi lidnan pämehen velgusentäutajaks.
EläjadRedigeeri
Vl 1913 Tallidnan ristitišt oli 116 012 eläjad. Vn 2011 EÜ:n rahvahanlugemižen mödhe kaikenaigaižiden eläjiden lugu oli 393 222 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 478 974 eläjad vl 1989.
Rahvahad (2011, enamba 0,4%): estilaižed — 55,3%, venälaižed — 36,8%, ukrainalaižed — 2,9%, vaugedvenälaižed — 1,6%, suomalaižed — 0,5%, evrejalaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 2,5%.
Kelenmahtused (mamankel' i toine kel', 2000): venäkel' — 83,3%, estin kel' — 74,2%, anglijan kel' — 34,8%, suomen kel' — 18,9%, saksan kel' — 10,7%.
IžanduzRedigeeri
Ižandusen päsarakod oma bankad da valdkundaline administrativine holituz, laivansauvomine, meritransport, varapalad avtoiden täht (kaičendvöd), omblendtegimišt, turizm.
TransportRedigeeri
Estinman kaikiš järedamb jüguport da port passažoroiden täht sijadase Tallidnas. Ehtatimed ujudas Hel'sinkihesai (80 km pohjoižhe), mugažo Piterihe, Stokhol'mha da Rostokha.
Avtobusad, tramvaid da elektrojonused oma kundaližeks transportaks Tallidnan südäimes.
Rahvahidenkeskeine civiline Merin Lennartan nimel nimitadud Tallidn-lendimport (TLL) sijadase 4 km suvipäivnouzmha lidnan keskusespäi, Ülemiste-järven pohjoižpäivnouzmaižel randpolel. Sišpäi tehtas reisid Evropan surihe lidnoihe da Estinmadme.
Mel'heižtahodRedigeeri
Lidnan ratušan torg
Tallidnan azjaline keskuz (2015)
HomaičendadRedigeeri
- ↑ Kaikenaigaižiden eläjiden lugu. Vl 2016 kezakun 1. päiväl registriruidud eläjiden lugun arv om 440 950 ristitud.
IrdkosketusedRedigeeri
- Tallidnan ohjastusen oficialine portal (tallinn.ee). (est.) (ven.) (angl.) (saks.) (roč.) (suom.)
| Tallidn Vikiaitas |
| Evropan pälidnad | ||
| Afinad | Amsterdam | Andorr la Vel'j | Baku | Belgrad | Berlin | Bern | Bratislav | Brüssel' | Budapešt | Buharest | Dublin | Hel'sinki | Jerevan | Kijev | Kišinöv | Kopenhagen | Lissabon | London | Lüblän | Lüksemburg-lidn | Madrid | Minsk | Monako-lidn | Moskv | Nikosii | Oslo | Pariž | Podgoric | Prag | Reikjavik | Rig | Rim | San Marino-lidn | Sarajevo | Skopje | Sofii | Stokhol'm | Zagreb | Tallidn | Tbilis | Tiran-lidn | Vaduc | Vallett | Varšav | Vatikan | Ven | Vil'nüs | ||