Suomenma

(Oigetud lehtpolelpäi Suomi)

Suomenma, täuz' oficialine nimi — Suomenman Tazovaldkund (suom.: Suomi, Suomen tasavalta, roč.: Finland, Republiken Finland), om valdkund Pohjoiževropas. Suomenman pälidn da kaikiš suremb lidn om Hel'sinki.

Suomenman Tazovaldkund
Suomen tasavalta (suom.)
Republiken Finland (roč.)
 Flag
 Valdkundznam
Pälidn Hel'sinki
Eläjiden lugu (2018) 5,537,364[1] ristitud
Pind 338,145[2] km²
Suomenman Tazovaldkund Suomen tasavalta (suom.) Republiken Finland (roč.)
Kel' suomen, ročin
Valdkundan pämez' Sauli Niinistö
(1 keväz'ku 2012—)
Päministr Sanna Marin
(10 tal'vku 2019—)
Religii hristanuskond, ateizm
Valüt evro (€) (EUR)[3]
Internet-domen .fi[4],
.ax (Ahvenanmal)
Telefonkod +358
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3
Pielinen-järv rahvahaližes Koli-puištos, Pohjoižkarjal

Vspäi 1995 om EÜ:n i Mail'man torguindorganizacijan ühtnijan, mülüb evron zonha sen alusenpanendaspäi vl 1999. Suomenma oli neitraližeks valdkundaks Toižen mail'man sodan jäl'ghe, no Venäman hogahtuz Ukrainha (vodelpäi 2022) vajehti ristitišton melid, i valdkund mülüb PAKO:ho vn 2023 sulaku 4. päiväspäi.

Istorii

vajehta

Vn 1917 6. päiväl tal'vkud Suomenma tedištoiti ičeze ripmatomudes Venämaspäi. Imperijan čihodamine vei Rahvahanikoiden sodale Suomenmas vl 1918 (27. viluku — 16. semendku). Koumanden nevondkundaliž-suomalaižen sodan jäl'ghe (30. kül'mku 1939 — 13. keväz'ku 1940) Suomenma kadoti territorijan palad, no kaiči ripmatomut.

Valdkundan ezmäine Konstitucii oli olmas vspäi 1919, vajehtihe sidä äi kerdoid. Nügüdläine kahtenz' lugul Konstitucii[5] om vahvištadud vl 1999, se om väges voziden 2007, 2011 i 2018 vajehtusidenke.

Geografijan andmused

vajehta
 
Suomenman topografine kart

Suomenma om mavaldkundröunoiš Norvegijanke pohjoižes (röunan piduz — 709 km), Venämanke päivnouzmas (1309 km) da Ročinmanke päivlaskmas (545 km). Ühthine röunoiden piduz madme — 2563 km. Om meriröunpirdoid Estinmanke.

Suomenman suvižed da päivlaskmaižed randad lainištab Atlantižen valdmeren Baltijan meri, sen Suomen i Botnine lahted, randanpird — 1250 km koverikahuden lugemata, täuzin läz 40 000 km (sarita). Kaik om 81 tuhad sart läz mererandad enamba 100 m² surudel.

Pind: kaik — 338 145 km², saum vezid — 34 330 km² (10,2 %). Kaikiš korktemb čokkoim sijadase Haltitunturi (Haltiatunturi, Haltia, Halti)-mägen pautkel (1328 m ü.m.t. kortte).

Londuseližed varad — mec, metallad (raudkivend, vas'k, cink, hrom, nikel', hahktin, kuld, hobed).

Politine sistem

vajehta
 
Suomenman parlamentan (Eduskunta:n, Riksdagen:an) pert' Hel'sinkiš vl 2008

Suomenma om unitarine prezidentiž-parlamentine tazovaldkund ühtenke palahiženke avtonomijanke (Ahvenanma). Suomenman konstitucijan mödhe, käskusenandai tobmuz om prezidentan da parlamentan käziš, i radonoigendai tobmuz om prezidental da Valdkundaližel Nevondkundal (suom.: Valtioneuvosto, roč.: Sratsrådet).

Kaik rahvaz valičeb prezidentad (suom.: Suomen tasavallan presidentti, roč.: Republiken Finlands president) kudeks vodeks, voib valitas kahtendeks strokuks jäl'geten. Prezident om armijan päkäsknik. Suomen parlament ezitoitab päministrad (suom.: Pääministeri, roč.: Statsminister) prezidentale, i prezident formaližikš paneb päministrad radsijha, mugažo Valdkundaližen Nevondkundan ühtnijoid-ki (ministrid) päministran rekomendacijan mödhe. Ministriden lugu ei voi olda enamba mi 18.

Parlament (suom.: Eduskunta, roč.: Riksdagen) om üks'kodine, siš om 200 deputatad. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks.

Parlamentan ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2019 14. päiväl sulakud. Valitihe prezidentad vn 2018 28. päiväl vilukud, nügüdläine prezident sai vägestust ezmäižes turas (62,7 %) da radab kahtenden strokun jäl'geten.

Kaikiš ülemb käskuzkundaline instancii om Suomenman Ülembaine käskuzkund (suom.: Korkein oikeus, roč.: Högsta domstolen).

Valdkundan pämehed

vajehta

Suomenman prezidentiden nimikirjutez:

Administrativiž-territorialine jagand

vajehta

   Kacu kirjutuz: Suomenman administrativiž-territorialine jagand.

Suomenma jagase 19 agjaks (regionaks) (suom.: maakunta / roč.: landskap), ned — kundoikš (suom.: kunta / roč.: kommun, oli niid 336 vl 2011) da lidnoikš (suom.: kaupunki / roč.: stad).

 
Suomenman agjoiden kart
Agjad
Agj Pälidn Eläjiden lugu (2012)
  Udenma Hel'sinki 1 550 362
  Pirkanma Tampereh 491 743
  Suvipäivlaskmaine Suomenma Turku 467 245
  Pohjoižpohjanma Oulu 397 964
  Kesksuomenma Jüväskülä 274 409
  Pohjoižsavo Kuopio 248 143
  Sadakund Pori 226 537
  Päijät Häme Laht 202 204
  Suvipohjanma Seinjogi 193 735
  Laplandii Rovanem' 183 318
  Kümenlakso Kouvol 181 775
  Pohjanma Vas 179 140
  Kanta Häme Hämenlidn 175 253
  Pohjoižkarjal Jogensu 165 869
  Suvisavo Mikoi 153 715
  Suvikarjal Lapenrand 133 249
  Kainu Kajani 81 232
  Keskpohjanma Kokkol 68 504
  Ahvenanma Mariehamn 34 014

Eläjad

vajehta

Suomenmas elädas suomalaižed. Vn 2011 EÜ:n rahvahanlugemižen mödhe valdkundan eläjiden lugu oli 5,375,300 ristitud, vl 2017 — 5,509,717 ristitud[6]. Kaikiš suremb valdkundan ristitišt om nügüd', vspäi 2016 se ližadub immigracijan tagut tobjimalaz.

Mamankelen mödhe (vl 2017): suomen kel' — 87,9 %, ročin kel' — 5,2 %, venäkel' — 1,4 %, toižed keled — 5,5 %.

Uskondan mödhe (2017): lüteranižen jumalankodikundan uskojad — 70,9 %, ateistad — 26,3 %, ortodoksižed hristanuskojad — 1,1 %, toižed uskojad — 1,7 %.

Seičeme suomalašt kümnespäi elädas lidnas vai sen ümbrištos (vl 2013). Toižed järedad lidnad (enamba 100 tuh. ristituid vl 2015, surembaspäi penembha): Espoo (pälidnan region), Tampereh, Vantaa (pälidnan region), Oulu, Turku, Jüväskülä, Kuopio, Laht. Kaik om 107 lidnad valdkundas (2013).

Rahvahanižanduz

vajehta

Suomenma om šingotadud industrialine valdkund. Ižandusen päsarakod oma mašiništonsauvomine (elektrotehnine — Nokia), cellüloz-bumagaine (Stora Enso, UPM), kivivoihimine i mechimine, sömtegimišt, energetine (Fortum), turizm.

Vl 2009 Suomenman päeksport oli likutimed da mašiništ (11 %), bumag (kirjutamha da painmaha, 10 %), TV- da radiooigendimed (6 %), pu (material) (läz 6 %); toine eksport — elektropalad (3 %), laivad da venehed (3 %), teraz (3 %), cink, nikel', avtod, zelläd da medicinižed instrumentad.

Homaičendad

vajehta
  1. Suomenman ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
  2. Suomenman pind // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
  3. Edel 2002. vot — suomenman mark.
  4. Mugažo .eu kuti EÜ:n ühtnii.
  5. Suomenman Konstitucijan tekst constituteproject.org-saital. (angl.)
  6. Statistics Finland — Preliminary population statistics (Ristitišton lugumär vn 2017 elokun lopus). — Stat.fi. (angl.)

Irdkosketused

vajehta
Tobmuz
Ühthine informacii valdkundas



Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki)
1 Avtonomine agj.


Evropan valdkundad
 
Evropan valdkundad
Alamad | Albanii | Andorr | Armenii1 | Azerbaidžan1 | Avstrii | Bel'gii | Bolgarii | Bosnii da Gercegovin | Čehanma | Danii | Estinma | Francii | Grekanma | Gruzii1 | Horvatii | Irlandii | Islandii | Ispanii | Italii | Kazahstan1 | Kipr1 | Latvii | Lihtenštein | Litvanma | Lüksemburg | Mad'jaranma | Mal't | Moldov | Monako | Mustmägi | Norvegii | Pohjoižmakedonii | Pol'šanma | Portugalii | Ročinma | Romanii | San Marino | Saksanma | Serbii | Slovakii | Slovenii | Suomenma | Sur' Britanii | Šveicarii | Turkanma1 | Ukrain | Vatikan | Vaugedvenäma | Venäma1

1 Om Azijas mugažo.