Mariehamn (suom.: Maarianhamina [ˈmɑːriɑnˌhɑminɑ], roč.: Mariehamn [mɑriːeˈhɑmn] «Marijan merikar») om Suomenman lidn, avtonomižen Ahvenanma-provincijan administrativine keskuz.

Mariehamn
Maarianhamina (suom.)
Mariehamn (roč.)
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 11,875 ristitud
Pind 20,76 km²
Mariehamn Maarianhamina (suom.) Mariehamn (roč.)
Pämez' Arne Zelander
(viluku 2022—,
Arne Selander)
Telefonkod +358-(0)18
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Eländpunktan aluz om pandud vn 1861 21. päiväl uhokud, nimitihe sidä Marija Aleksandrovna-imperatornaižen oiktastuseks.

Marienhamn šingotase avtonomijan keskusen aluzkundoil, turizmal i meritransportal. Om kaks' meriportad: päivnouzmaižel randal jahtoiden täht, päivlaskmaižel randal (roč.: Västerhamn) ehtatimühtenzoitusen täht verhižidenke maidenke.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase Baltijan meren randal, pol'sarel.

Klimat om ven valdmeren vilu kontinentaližen klimatan röunal. Keza om päivoikaz, tal'vaig om pil'vekaz lujas. Voden keskmäine lämuz om +6,4 C°, kezakun-elokun +13,3..+16,8 C°, tal'vkun-keväz'kun −2,3..+0,4 C°. Ekstremumad oma −32,9 C° (viluku, uhoku) i +31,3 C° (heinku, eloku). Kezaaigan minimum om −3,2 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +11,1 C° (tal'vku). Ei voi panda halad heinkus vaiše (minimum +0,1 C°). Paneb sadegid 634 mm vodes, enamba elokus-tal'vkus (59..76 mm kus), vähemba uhokus-semendkus (31..38 mm kus).

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnan pind mereta om 11,81 km², meren pind — 8,95 km².

Tobmuz

vajehta
 
Lidnan kart ümbrištonke (2021)

Mariehamnan municipaline suim kogoneb 27 ezitajaspäi.

Edeline lidnan pämez' om Barbara Heinonen, radoi vn 2015 uhokuspäi.

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 9 553 ristitud, vl 2000 — 10 488 ristitud, vl 2010 — 11 190 ristitud, vl 2020 — 11 696 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt om nügüd'.

Ročin kel' om mamankeleks 84,5 % täht lidnalaižišpäi, suomen kel' — 4,9 %, toižed keled — 10,6 % (vn 2016 andmused).

Severziden-se valdkundoiden konsulused sijadasoiš lidnas, sidä kesken Ročinman päkonsuluz da Venäman konsuluz.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta




Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki)
1 Avtonomine agj.