Kuopio
Kuopio (mugažo suomen i ročin kelil) om Suomenman lidn valdkundan suvipalan keskuses. Se om valdkundan ühesanz' lidn eläjiden lugun mödhe, Pohjoižsavo-agjan pälidn.
Lidnanznam | |
Valdkund | Suomenma |
Eläjiden lugu (2020-01-01) | 119,379 ristitud |
Pind | 4,326,35 km² |
Pämez' | Jarmo Pirhonen (tal'vku 2017—) |
Telefonkod | +358−17 |
Aigvö | tal'vel UTC+2, kezal UTC+3 |
Istorii
vajehtaEländpunktan aluz om pandud vl 1775. Raudte tuli lidnha vl 1889.
Kuopio šingotase lidnan ohjastusen holitišil, opendusen da tedoidamižen keskusil, mašiništonsauvomižel (Honeywell), sömtegimištol (Kesko), sauvondal (Lemminkäinen), turistoiden kezalebul personaližiš kottedžiš i tal'veližil sportansuguil.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase Kallavesi-järven randal da sen saril, 82 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Voib ujuda Saiman kanaladme merhesai. Matkad Hel'sinkihesai om 335 km suvhe-suvipäivlaskmha orhal, 390 km avtotel vai raudtedme.
Vl 2016 lidnan pind oli 3 740,10 km², sidä kesken sokaz tahond i vezi otiba nelländest (964,37 km²). Vl 2020 kuiv ma otab 3 241,01 km², vezi i sokaz tahond — 1 085,34 km².
Eläjad
vajehtaVl 2013 eläjiden lugu oli 105 651 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'.
Mamankeled (2016): suomen kel' — 96,3%, ročin kel' — 0,1%, toižed keled — 3,6%.
Professionaližen opendusen aluzkundad: Päivnouzmaižen Suomen universitet (edel 2010 Kuopion i Jogensun eriži), Savonijan sättutoitud tedoiden korged škol, Kuopion civiline akademii, Savon profškol, licei täuz'kaznuziden täht.
Edeline lidnan pämez' om Petteri Paronen, radoi vspäi 2001.
Galerei
vajehta-
Lidnan ohjastusen pert' vl 2010
-
Lidnan muzei
-
Tehnologijoiden keskuz vl 2006
-
Universitetan läžundkodi
-
Kuopion aren ümbrištonke vl 2008
Homaičendad
vajehta
Irdkosketused
vajehta- Lidnan ohjastusen sait (kuopio.fi). (suom.) (angl.) (ven.)
Kuopio Vikiaitas |
Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused | ||
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki) | ||
1 Avtonomine agj. | ||