Kuopio (mugažo suomen i ročin kelil, suomen virkand: [ˈkuo̯pio]) om Suomenman lidn valdkundan suvipalan keskuses. Se om valdkundan ühesanz' lidn eläjiden lugun mödhe, om Pohjoižsavo-agjan administrativižeks keskuseks da palaks.

Kuopio
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 124,825 ristitud
Pind 4,326,35 km²
Kuopio
Pämez' Soile Lahti
(2023—)
Telefonkod +358−17
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Eländpunktan aluz om pandud vl 1775. Raudte tuli lidnha vl 1889.

Kuopio šingotase lidnan ohjastusen holitišil, opendusen da tedoidamižen keskusil, mašiništonsauvomižel (Honeywell), sömtegimištol (Kesko), sauvondal (Lemminkäinen), turistoiden kezalebul personaližiš kottedžiš i tal'veližil sportansuguil.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase Kallavesi-järven randal da sen saril, 82 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Voib ujuda Saiman kanaladme merhesai.

Matkad Hel'sinkihesai om 335 km suvhe-suvipäivlaskmha orhal, 390 km avtotel vai raudtedme.

Klimat om ven kontinentaline subarktižen klimatan röunal, vezištoiden äjüz pehmdab sidä. Voden keskmäine lämuz om +4,0 C°, kezakun-elokun +14,7..+17,6 C°, tal'vkun-uhokun −5,0..−8,3 C°. Ekstremumad oma −41,1 C° (tal'vku) i +33,8 C° (heinku, eloku). Kezaaigan minimum om +0,1 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +9,2 C° (uhoku). Ei voi panda halad kezakus-elokus. Paneb sadegid 619 mm vodes, enamba kezakus-elokus (66..85 mm kus), vähemba uhokus-sulakus (29..35 mm kus).

Vl 2016 lidnan pind oli 3 740,10 km², sidä kesken sokaz tahond i vezi otiba nelländest (964,37 km²). Vl 2022 kuiv ma otab 3 241,05 km², vezi i sokaz tahond — 1 085,30 km².

Tobmuz

vajehta
 
Lidnankundan kart sen ende erigoittud kundoidenke (2020)

Kuopion municipaline suim kogoneb 59 ezitajaspäi.

Edeližed lidnan pämehed oma Jarmo Pirhonen (2018−2023), Petteri Paronen (radoi vll 2001−2018).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 99 687 ristitud, vl 2000 — 108 890 ristitud, vl 2010 — 112 336 ristitud, vl 2020 — 119 379 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt om nügüd'.

Mamankeled (2016): suomen kel' — 96,3 %, ročin kel' — 0,1 %, toižed keled — 3,6 %.

Professionaližen opendusen aluzkundad: Päivnouzmaižen Suomenman universitet[1] (suom.: Itä-Suomen yliopisto, edel 2010. vot Kuopion i Jogensun universitetad eriži, 16 tuh. üläopenikoid, heišpäi seičeme tuhad Kuopion kampusas), Savonijan sättutoitud tedoiden korged škol, Kuopion civiline akademii, Savon profškol, licei täuz'kaznuziden täht.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta
  1. Päivnouzmaižen Suomenman universitetan sait (uef.fi). (suom.) (angl.) (ven.)

Irdkosketused

vajehta




Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki)
1 Avtonomine agj.