Kajani (suom.: Kajaani [ˈkɑjɑːni], roč.: Kajana) om Suomenman lidn da lidnankund valdkundan keskuzpalas. Se om Kainu-agjan administrativine keskuz.

Kajani
Kajaani (suom.)
Kajana (roč.)
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 36,501 ristitud
Pind 2,263,82 km²
Kajani Kajaani (suom.) Kajana (roč.)
Pämez' Jari Tolonen
(2009—)
Telefonkod +358−20
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Eländpunktan aluz om pandud vl 1651, nimitihe jogen mödhe. Kivižen lidnusen jändused oma Kajani-jogen sarel, saudihe vspäi 1604. Vll 1833−1853 Elias Lönnrot oli sänu Kalevala-eposad täs.

Kajani šingotase cellülozbumagaižel tehmižel i mecan ümbriradmižel, mugažo Suomenman armijan palakundad seištas lidnan ümbrištos.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase ühtennimižen jogen muugotil randoil, suvipäivnouzmaižhe Oulujärven randalpäi, Kajaninjogi jokseb Nuasjärvespäi Oulujärvhe.

Matkad Hel'sinkihesai om 558 km suvhe. Lähembaižed järedad lidnad oma Kuopio 170 km suvhe, Oulu 182 km lodeheze i Kostamukš (Venäma) 150 km päivnouzmha.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan pind om 2 263,82 km², sidä kesken kuivma — 1 834,73 km², vezi da sokaz tahond ottas 429,09 km².

Klimat om ven subarktižen klimatan röunal. Voden keskmäine lämuz om +2,6 C°, kezakun-elokun +13,4..+16,2 C°, tal'vkun-uhoku −6,4..−9,7 C°. Ekstremumad oma −42,8 C° (viluku, uhoku) i +34,5 C° (heinku). Kezaaigan minimum om −4,3 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +8,7 C° (viluku). Voib panda halad miččel taht kul (heinkun minimum om −0,1 C°). Paneb sadegid 644 mm vodes, enamba kezakus-elokus (78..99 mm kus), vähemba keväz'kus-sulakus (30..31 mm kus).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 kundan ristitišt oli 38 016 eläjad, vl 2000 — 38 912 eläjad, vl 2010 — 38 157 eläjad. Vn 2015 Suomenman rahvahanlugemižen mödhe lidnankundan eläjiden lugu oli 37 622 ristitud, agjan pol', vn 2020 — 36 700 ristitud. Kaikiš suremb municipalitetan ristitišt oli 39 827 eläjad vl 1995.

Suomen kel' om mamankeleks eläjiden 96,6 % täht, ročin kel' — 0,1 %, toižed keled — 3,3 % (2016).

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta




Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki)
1 Avtonomine agj.