Vas (suom.: Vaasa [ˈʋɑːsɑ], roč.: Vasa, Suomenman ročin virkand: [ˈvɑːsɑ], Ročinman ročin: [ˈvɑ̂ːsa]) om Suomenman lidn valdkundan päivlaskmas, Botnižen lahten randpolel. Se om Pohjanma-agjan administrativižeks keskuseks da palaks, valdkundan 14nz' kund eläjiden lugun mödhe.

Vas
Vaasa (suom.)
Vasa (roč.)
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 69,542 ristitud
Pind 575,13 km²
Vas Vaasa (suom.) Vasa (roč.)
Pämez' Tomas Häürü
(eloku 2011—)
Telefonkod +358−6
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Eländpunktan aluz om pandud vl 1606 Mustasaari (Mussor)-külän sijha. Aigan mandes ma libui, mererand tegihe edahaks, i vn 1852 suren lämoipalon jäl'ghe sirtihe lidnad udhe mererandha. Nügüd'aigan matkad Ročinman randhasai om vähemba mi 80 kilometrad. Vll 1855−1918 lidnan oficialine nimi oli Nikolaistad (mž. ročikš, suom.: Nikolainkaupunki) kolnuden Nikolai I-imperatoran muštoks. Vl 2018 ühtištusen naprind oli Mustasaari-kundanke, no jäi satusetoman.

Vas šingotase dizel'likutimiden tehmižel (Wärtsilä), mašiništonsauvomižel (Danfoss), elektrotehnikan pästandal (ABB) i opendusen keskuseks (koume universitetad i kahten universitetan filialad).

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase Baltijan meren Botnižen lahten randal, kuz' metrad ü.m.t. keskmäižel korktusel.

Matkad Hel'sinkihesai om 370 km suvipäivnouzmha orhal, 420 km avtotedme vai raudtel.

Klimat om subarktine venon röunal, Baltijan meren valatoitusenke. Keza om päivoikaz, tal'vaig om pil'vekaz lujas. Voden keskmäine lämuz om +3,7 C°, kezakun-elokun +13,6..+16,0 C°, tal'vkun-uhokun −4,6..−6,9 C°. Ekstremumad oma −38,6 C° (uhoku) i +32,2 C° (heinku). Kezaaigan minimum om −2,4 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +8,8 C° (tal'vku, uhoku). Ei voi panda halad heinkus vaiše (minimum +1,6 C°). Paneb sadegid 512 mm vodes, enamba heinkus-sügüz'kus (60..63 mm kus), vähemba uhokus-sulakus (20..27 mm kus).

Vn 2024 andmusiden mödhe lidnan ühthine pind om 575,13 km², sidä kesken kuivma — 364,73 km², sokaz ma — 4,81 km², meri otab 205,59 nellikkilometrad.

Tobmuz

vajehta
 
Vas- i Mustasaari-kundoiden kart ende erigoittud kundoidenke (2021)

Lidnankund jagase 12 rajonaks (üks'lugu suom.: suuralue), ned alajagasoiš 60 nomeruidud i nimitadud lidnanlaptaks (üks'lugu pienalue). Vasan municipaline suim kogoneb 59 ezitajaspäi.

Edeližed lidnan pämehed oma Markku Lumio (2001–2011), Seppo Sanaksenaho (1997–2001), Juhani Turunen (1990–1996).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 58 335 ristitud, vl 2000 — 61 470 ristitud, vl 2010 — 64 345 ristitud, vl 2020 — 67 623 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt oli 67 620 eläjad vl 2016 i om nügüd'.

Vn 2016 andmusiden mödhe suomen kel' om mamankeleks 69,1 % täht lidnalaižišpäi, ročin kel' — 22,8 %, toižed keled — 8,1 %.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta




Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki)
1 Avtonomine agj.