Rovanem' (suom. i roč.: Rovaniemi; pohjoižsaam.: Roavvenjárga vai Roavenjárga, inarisaam.: Ruávinjargâ) om Suomenman lidn da lidnankund valdkundan pohjoižes. Se om Laplandii-provincijan pälidn, valdkundan seičemetoštkümnenz' lidn eläjiden lugun mödhe, kaikiš suremb Evropan lidn pindan mödhe.

Rovanem'
Rovaniemi (suom. i roč.)
Roavvenjárga / Roavenjárga (pohjoižsaam.)
Lidnanznam
Rovaniemi.vaakuna.svg
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2020-01-01) 63,128 ristitud
Pind 8,016,75 km²
Rovanem' Rovaniemi (suom. i roč.) Roavvenjárga / Roavenjárga (pohjoižsaam.)
Pämez' Ulla-Kirsikka Vainio
(semendku 2020—)
Telefonkod +358-(0)16
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnan keskusen transportine kart (2012).

IstoriiRedaktiruida

Ristitud mecaziba hirvid Rovanemin tahondas kahesa tuhad vozid tagaz. Nügüdläine eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1453. Se šingotihe kuldan samižen keskuseks 19. voz'sadaspäi i mecan varhapanendan edheotandoil.

Vspäi 1909 Rovanem'-raudtestancii om saudud. Laplandijan sodan aigan (sügüz'ku 1944 — sulaku 1945) vn 1944 redukus Germanijan imperijan sodaväged paniba eländpunktad mantazole lämoipaloil da poukahtusil. Om udessündutadud sodan jäl'ghe. Rovanem' sai lidnan statusad vl 1960.

Rovanem' šingotase mašiništonsauvomižel (gidravlik, veičed), kodielektronikan tehmižel, elektrusen pästandal i turizmal torguindanke. Joulupukkin rezidencii om saudud lidnas, bobuštuzkülä om avaitud vl 1985.

Geografijan andmusedRedaktiruida

Lidn sijadase Ounasjogen da Kemijogen ühthejoksmusen randoil (Baltijan meren bassein), 197 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Rovanemin fartalad sijadasoiš 8 km suvhe Pohjoižes polärižes pirdaspäi. Matkad Hel'sinkihesai om 832 km suvhe avtotel vai raudtedme.

Vl 2020 lidnankundan pind — 8 016,75 km², sidä kesken kuivma 7 581,51 km², vezi da sokaz tahond ottas 435,24 nellikkilometrad.

Klimat om ven. Heinkun lämuz +15,2 C°, vilukun — −11,8 C°, voden keskmäine lämuz om +0,6 C°. Paneb sadegid 618 mm vodes, enamba kezaku-elokus (61..79 mm kus). Lumikate venub pol'vot (kül'mku—sulaku).

EläjadRedaktiruida

Vl 1980 eläjiden lugu oli 48 056 ristitud. Vl 2010 ristitišt oli 60 090 eläjad, agjan koumandez. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 96,4%, ročin kel' — 0,2%, saamen keled — 0,2%, toižed keled — 3,2%.

Esko Lotvonen radoi edeližen lidnanpämehen (eloku 2012 — sulaku 2020).

Professionaližen opendusen aluzkundad oma Laplandijan universitet[1] i Laplandijan sättutoitud tedoiden universitetan pala.

TransportRedaktiruida

Raudtestancii sijadase Kemijogen oiktal randpolel. Avtobusühtenzoittuz om Venäman Murmansk- da Kandalakš-lidnoidenke.

Rahvahidenkeskeine soda- da civiline lendimport (RVN, 644 tuh. passažiroid vl 2018, koumanz' surtte valdkundas) radab 10 km pohjoižhe lidnan keskusespäi. Tehtas reisid Hel'sinkihe, sezonal Murmanskha, Amsterdamha i Parižha, tal'veližid čarterreisid Evropan äjihe maihe.

GalereiRedaktiruida

HomaičendadRedaktiruida

  1. Laplandijan universitetan sait (ulapland.fi). (suom.) (angl.) (pohjoižsaam.)

IrdkosketusedRedaktiruida




Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki)
1 Avtonomine agj.