Rovanem' (suom. i roč.: Rovaniemi, suomen virkand: [ˈroʋɑˌnie̯mi]; pohjoižsaam.: Roavvenjárga [ˈroɑ̯vveˌɲaːrːka] vai Roavenjárga, inarisaam.: Ruávinjargâ) om Suomenman lidn da lidnankund valdkundan pohjoižes. Se om Laplandii-provincijan administrativine keskuz, valdkundan seičemetoštkümnenz' lidn eläjiden lugun mödhe, kaikiš suremb Evropan lidn pindan mödhe.

Rovanem'
Rovaniemi (suom. i roč.)
Roavvenjárga / Roavenjárga (pohjoižsaam.)
 Lidnanznam

Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 65,321 ristitud
Pind 8,016,62 km²
Rovanem' Rovaniemi (suom. i roč.) Roavvenjárga / Roavenjárga (pohjoižsaam.)
Pämez' Ulla-Kirsikka Vainio
(semendku 2020—)
Telefonkod +358-(0)16
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Ristitud mecaziba hirvid Rovanemin tahondas kahesa tuhad vozid tagaz. Nügüdläine eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1453. Se šingotihe kuldan samižen keskuseks 19. voz'sadaspäi i mecan varhapanendan edheotandoil.

Vspäi 1909 Rovanem' -raudtestancii om saudud. Laplandijan sodan aigan (sügüz'ku 1944 — sulaku 1945) vn 1944 redukus Germanijan nacistižed sodaväged paniba eländpunktad mantazole lämoipaloil da poukahtusil. Om udessündutadud sodan jäl'ghe. Rovanem' sai lidnan statusad vl 1960.

Rovanem' šingotase mašiništonsauvomižel (gidravlik, veičed), kodielektronikan tehmižel, elektrusen pästandal i turizmal torguindanke. Joulupukkin rezidencii om saudud lidnas, bobuštuzkülä om avaitud vl 1985.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase Ounasjogen da Kemijogen ühthejoksmusen randoil (Baltijan meren bassein), 197 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.

Rovanemin fartalad sijadasoiš kahesas kilometras suvhe Pohjoižes polärižes pirdaspäi. Matkad Hel'sinkihesai om 832 km suvhe avtotel vai raudtedme.

Klimat om subarktine venon röunal, Pohjoižatlantine merijoksmuz pehmdab sidä. Keza om päivoikaz, tal'vaig kül'mkuspäi vilukuhusai om pimed lujas. Voden keskmäine lämuz om +1,5 C°, kezakun-elokun +12,5..+15,6 C°, tal'vkun-uhokun −7,7..−10,3 C°. Ekstremumad oma −38,1 C° (viluku) i +32,2 C° (heinku). Kezaaigan minimum om −2,6 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +6,1 C° (viluku). Ei voi panda halad heinkus vaiše (minimum +2,4 C°). Paneb sadegid 633 mm vodes, enamba kezaku-elokus (64..81 mm kus), vähemba uhokus-sulakus (34..37 mm kus). Paneb lunt 290 sm tal'ves, enamba uhokus-keväz'kus. Lumikate venub pol'vot (kül'mku-sulaku).

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan pind om 8 016,62 km², sidä kesken kuivma — 7 581,37 km², vezi da sokaz tahond ottas 435,25 nellikkilometrad.

Tobmuz

vajehta
 
Lidnankundan kart ende erigoittud kundoidenke (2020)

Rovanemen municipaline suim kogoneb 51 ezitajaspäi.

Edeližed lidnan pämehed oma Esko Lotvonen (eloku 2012 — sulaku 2020), Mauri Gardin (2003–2012), Matti Pelttari (1984–2003).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 48 056 ristitud, vl 2000 — 57 253 ristitud, vl 2010 — 60 090 ristitud, vl 2020 — 63 128 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt om nügüd', otab agjan koumandest.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 96,4 %, ročin kel' — 0,2 %, saamen keled — 0,2 %, toižed keled — 3,2 %.

Professionaližen opendusen aluzkundad oma Laplandijan universitet[1] (alusenpanend 1979 kut kolledž, kätihe universitetaks vl 1991, nell' fakul'tetad, 4275 üläopenikoid vl 2022) i Laplandijan sättutoitud tedoiden universitetan pala (läz 3500 üläopenikoid).

Transport

vajehta
 
Lidnan keskusen transportine kart (2012)

Rovanem' -raudtestancii sijadase Kemijogen oiktal randpolel. Avtobusühtenzoittuz om Venäman Murmansk- da Kandalakš-lidnoidenke.

Rahvahidenkeskeine soda- da civiline Rovanemen lendimport[2] (suom.: Rovaniemen lentoasema, pohjoižsaam.: Roavvenjárgga girdingieddi, RVN / EFRO, 735 tuh. passažiroid vl 2023, koumanz' surtte valdkundas) radab kümnes kilometras pohjoižhe lidnan keskusespäi. Tehtas reisid Hel'sinkihe, sezonal Murmanskha, Amsterdamha i Parižha, tal'veližid čarterreisid Evropan äjihe maihe.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta
  1. Laplandijan universitetan sait (ulapland.fi). (suom.) (angl.) (pohjoižsaam.)
  2. Rovanemen lendimport finavia.fi-saital. (angl.) (suom.) (roč.)

Irdkosketused

vajehta




Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki)
1 Avtonomine agj.