Oulu (mugažo suomen kelel, virktas [ˈou̯lu], roč.: Uleåborg [ʉːlɛɔˈbɔrj]) om Suomenman videnz' surtte lidn, Pohjoižpohjanma-provincijan pälidn.

Oulu (veps. i suom.)
Uleåborg (roč.)
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2023) 214,008 ristitud
Pind 3,817,52 km²
Oulu (veps. i suom.) Uleåborg (roč.)
Pämez' Päivi Laajala
(sulaku 2017—)
Telefonkod +358−8
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Oulun kuva Man ratud kaimdajaspäi (2007)

Se om Pohjoižen Skandinavijan kaikiš suremb lidn, kaikiš amuižemb lidn Suomenman pohjoižes, järed tedokeskuz.

Istorii

vajehta

Vl 1377 ezmäine eländpunkt mainitase nügüd'aigaižen lidnan territorijas, om kirjutadud Uz'lidnan aigkirjas kuti karjalaižiden lidnuz Ovl-jogen randal (ven.: новый городок на Овле-реце).

Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud vn 1605 8. päiväl sulakud kuti ročin lidnuz. Se sai lidnan statusad vl 1610.

Vl 1822 sur' lämoipalo oli tehnus lidnas.

Oulun ižandusen päsarakod oma sauvond, bumagan tegmine (Stora Enso), elektrotehnine sarak (Nokia), turizm (sidä kesken rahvahidenkeskeine turizm opendamha). «Toppila»-lämuzelektrostancii sijadase lidnan ühtennimižes rajonas, radab turbhal.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase valdkundan lodehes, Baltijan meren Botnižen lahten randal, ühtennimižen jogen lanktendan sijas. Matkad Hel'sinkihesai om 607 km suvhe avtotedme, 539 km orhal. Vl 2018 lidnankundan pind oli[1] 3 817,52 km², sidä kesken kuivma 2 970,97 km², meri 766,96 km², sokaz ma 79,59 nellikkilometrad. Lindfartaliden pind om 187,1 km².

Klimat om ven kontinentaline subarktižen röunal, Baltijan meren valatoitusenke. Voden keskmäine lämuz om +3,3 C°, kezakun-elokun +13,7..+16,7 C°, tal'vkun-uhokun −5,3..−8,4 C°. Ekstremumad oma −41,5 C° (uhoku) i +33,3 C° (heinku). Kezaaigan minimum om −6,1 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +9,6 C° (viluku). Ei voi olda haloid heinkus vaiše. Paneb sadegid 525 mm vodes, enamba heinkus (80 mm) i elokus (62 mm), vähemba vilukus-sulakus (23..32 mm kus). Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 66..76 % röunoiš sulakus-elokus, 86..90 % redukus-uhokus. Läz ei olele päipaštod tal'vel (8..28 časud kus), kezaaig om päivoikaz.

Tobmuz

vajehta
 
Lidnrajoniden kart (2020)

Oulu jagase 23 kundaks, ned alajagasoiš 106 lidnrajonaks (ümbrikoks).

Edeline Oulu-lidnan pämez' om Matti Pennanen (2006−2017).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnan da sen ümbrišton eläjiden lugu oli 121 809 ristitud. Kaik 203 623 eläjad oli lidnas vn 2018 lopus. Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'.

Rahvahad (ezmäižen kodikelen mödhe, 2014): suomalaižed — 96,4 %, ročilaižed — 0,2 %, saamalaižed — 0,1 %, toižed rahvahad — 3,3 %.

Lüteranižen hristanuskondan kaks' päjumalanpertid, seičeme jumalanpertid i kapell oma saudud da avaitud lidnas.

Kaik kaks' üläopendusen aluzkundad om lidnas: Oulun universitet[2] (suom.: Oulun yliopisto, alusenpanend 1958, 13,9 tuh. üläopenikoid vl 2023) i Oulun sättutoitud tedoiden universitet.

Transport

vajehta

Avtobusad oma kundaližeks transportaks, avtod i velosipedad — personaližeks transportaks lidnan südäimes.

Kaik nell' valdmad om saudud meriportas, ned oma jüguiden erazvuiččen toižendan täht. Meriport om üks' kaikiš enamba kävutadud Botnižen lahten randištol.

Raudte Hel'sinkišpäi tuli lidnha vl 1886. Nügüd' «Pendolino»-kiruhjonused ühtenzoittas lidnad Hel'sinkinke Jogensun kal't.

Rahvahidenkeskeine civiline Oulu-lendimport[3] (OUL / EFOU, 1,1 mln passažiroid vl 2018) om kahtenz' surtte Suomenmas, se sijadase 15 km suvipäivlaskmha lidnan keskusespäi. Tehtas reisid Pohjoiževropan maihe, Suomenmadme i čarterreisid Evropan suvipäivlaskmaižihe lebutahoiže.

Homaičendad

vajehta
  1. Information about Oulu. — City of Oulu - Oulun kaupunki (ouka.fi). (angl.)
  2. Oulun universitetan sait (oulu.fi). (suom.)
  3. Rahvahidenkeskeine Oulu-lendimport finavia.fi-saital. (suom.) (roč.) (angl.)

Irdkosketused

vajehta




Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki)
1 Avtonomine agj.