Seinjogi (suom. i roč.: Seinäjoki, suomen virkand: [ˈsei̯næˌjoki]) om lidn da lidnankund Suomenman suvipalan päivlaskmas, Suvipohjanma-provincijan administrativine keskuz. Se om valdkundan kuz'toštkümnenz' lidn eläjiden lugun mödhe.

Seinjogi
Seinäjoki (suom. i roč.)
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 66,474 ristitud
Pind 1,469,22 km²
Seinjogi Seinäjoki (suom. i roč.)
Pämez' Jaakko Kiiskilä
(2020—)
Telefonkod +358-(0)6
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Eländpunktan aluz om pandud vl 1868 kuti kund. Päraudtestancii om avaitud vl 1883 nügüdläižen lidnan keskuzpalas, sen nimi oli Östermür (roč.: Östermyra) vhesai 1897. Znamasine raudtesol'm oli tetab raudan i savikahan porhan tehmižel. Seinjogi sai lidnan torgusen oiktusid vl 1931, lidnan statusad vl 1960. Sirtihe pagenikoid sihe Tal'vsodan jäl'ghe. Oiged raudte ühtenzoitab Tamperehenke 1970-nziš vozišpäi. Vl 2005 ühtištadihe lidnankundad Peräseinäjoki-kundanke, vl 2009 — Nurmo- i Ülistaro-kundoidenke.

Seinjogi šingotase sömtegimišton edheotandoil (Atria, Valio), penen biznesan edheotandoil, torguindal. Tedoidusiden i projektoiden keskused ratas, om verhiden maiden metallan ümbriradmižen palakundoid.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase Kürönjoki- i Autionkoski-jogiden randoil.

Matkad Hel'sinkihesai om 300 km suvhe-suvipäivnouzmha orhal, 360 km avtol vai raudtedme. Lähembaine järed lidn om Vas mererandal 60 km lodeheze.

Klimat om ven kontinentaline subarktižen klimatan röunal. Keza om päivoikaz, tal'vaig om pil'vekaz lujas. Voden keskmäine lämuz om +4,6 C°, kezakun-elokun +14,1..+16,7 C°, tal'vkun-uhokun −4,3..−6,2 C°. Ekstremumad oma −43,6 C° (uhoku) i +33,6 C° (heinku). Kezaaigan minimum om −3,0 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +9,8 C° (uhoku). Voib panda halad miččel taht kul kezaaigan (heinkun minimum om −0,8 C°). Paneb sadegid 561 mm vodes, enamba kezakus-redukus (54..74 mm kus), vähemba uhokus-sulakus (24..28 mm kus). Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 68..74 % röunoiš sulakus-kezakus, 90..93 % redukus-vilukus.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan pind om 1 469,22 km², sidä kesken kuivma — 1 431,77 km², vezi da sokaz tahond ottas 37,45 km².

Tobmuz

vajehta
 
Kundan transportkart (2015)

Seinjogi-lidn jagase 14 rajonaks, ned alagajasoiš 59 žiloks da küläks. Lidnan municipaline suim kogoneb 51 ezitajaspäi.

Edeližed lidnan pämehed oma Jorma Rasinmäki (radoi vspäi 2005 vhesai 2020), Mikko Pukkinen (1999–2005), Raimo Yli-Uotila (Raimo Üli-Uotila, 1992–1999), Matti Nuolivirta (1974–1992).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 24 644 ristitud, vl 2000 — 30 290 ristitud, vl 2010 (ühtištusen jäl'ghe koumenke kundanke) — 57 811 ristitud, vl 2020 — 63 834 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt om nügüd'.

Mamankel' (2016): suomen kel' — 97,4 %, ročin kel' — 0,2 %, toižed keled — 2,4 %.

Seinjogen sättutoitud tedoiden universitet om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta




Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki)
1 Avtonomine agj.