Jüväskülä (suom. i roč.: Jyväskylä, suomen virkand: [ˈjyvæsˌkylæ]) om Suomenman lidn valdkundan suvipalan keskuses. Se om valdkundan seičemenz' lidn eläjiden lugun mödhe, Kesksuomenma-agjan administrativine keskuz.

Jüväskülä
Jyväskylä (suom. i roč.)
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 148,622 ristitud
Pind 1,466,35 km²
Jüväskülä Jyväskylä (suom. i roč.)
Pämez' Timo Koivisto
(kül'mku 2014—)
Telefonkod +358−14
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Eländpunktan aluz om pandud vl 1837 Nikolai I-imperatoran käskön mödhe. Vspäi 1966 Jüväskülän universitet om olmas, nügüd'aigan 16 tuh. üläopenikoid om siš, kaik 40 tuhazesai opendasoiš lidnas.

Jüväskülä šingotase bumagan tehmižel (Metso), udištaban energijan edheotandoil (tulleigeneratoriden pästand), tedokeskuseks. Om Suomen il'mvägiden päsijaduseks, niiden Akademii om avaitud lidnas. Jogavozne «Suomen ralli»-aigtego (angl.: Neste Rally Finland) vedase lidnan ümbrištos vspäi 1951.

Geografijan andmused

vajehta
 
Lidnankundan laptad i sen levigandusen järgenduz (2020)

Lidnan suvipala ümbärdab Jüväsjärved, Tuomiojärv sijadase lidnan lodehes. Matkad Hel'sinkihesai om 234 km suvhe orhal, 270 km avtotedme vai 300 km raudtedme.

Lidnan ühthine pind om 1466,35 km², sidä kesken saum vezid om videndez (295,42 km², 328 järved), lidnfartaliden pind — 99,25 km².

Klimat om ven kontinentaline subarktižen röunal, valdmeren valatoitusenke. Keza om päivoikaz, tal'vaig om pil'vekaz lujas. Voden keskmäine lämuz om +3,8 C°. Ekstremumad oma −38,5 C° (viluku) i +34,2 C° (heinku). Kezaaigan minimum om −3,3 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +11,0 C° (uhoku). Ei voi panda halad heinkus vaiše (minimum +0,9 C°). Paneb sadegid 622 mm vodes, enamba kezakus-elokus (67..79 mm kus) i redukus (65 mm), vähemba uhokus-sulakus (32..33 mm kus). Paneb lunt 155 päiväd tal'ves.

Tobmuz

vajehta

Lidnankund jagase 67 valičemižtahoks.

Edeližed lidnan pämehed oma Markku Andersson (2004−2015), Pekka Kettunen (1994–2004).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 96 966 ristitud, vl 2000 — 116 519 ristitud, vl 2010 — 130 816 ristitud, vl 2015 — 137 368 ristitud. Kaikiš suremb municipalitetan ristitišt om nügüd'.

Kodikelen mödhe (2016): suomen kel' — 95,0 %, ročin kel' — 0,2 %, toižed keled — 4,8 %.

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta




Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki)
1 Avtonomine agj.