Mao Czedun
Mao Czedun (kit.: 毛澤東, kebnenzoittud: 毛泽东; sünd. 26. tal'vku 1893, Šaošan'-külä läz Čanšad, Hunan'-agj, Cin-imperii — kol. 9. sügüz'ku 1976, Pekin, Kitai) oli kitajižen valdkundan šingotai.
Mao Czedun | |
Lua-petuz: expandTemplate: template "lang-zh-hant" does not exist. | |
Mao Czedun läz 1963 vot | |
nimi sündundan jäl'ghe: |
kit.: 毛澤東 |
---|---|
radmižen toižend: |
politikanmez', runokirjutai, kirjutai, filosof, opendai, raamatukoguhoidja, strategist, political theorist, revolutsionäär, kalligraaf |
sündundan dat: |
Lua tõrge kohal Moodul:Sources 227. real: bad argument #1 to 'format' (string expected, got nil). |
sündundan sijaduz: | |
valdkund: | |
kolendan dat: |
Lua tõrge kohal Moodul:Sources 227. real: bad argument #1 to 'format' (string expected, got nil). |
kolendan sijaduz: |
Zhongnanhai[d], Xichang'anjie Subdistrict[d], Xicheng District[d], Pekin, Kitai |
tat: | |
mam: | |
avtograf: | |
Mao Czedun VikiAitas | |
Om sädusid VikiPurtkiš |
Biografii
vajehta«Sur' peramez'» oli sündnu penen Mao Ičan-manpidajan i Ven' Cimei-kodiemägan kanzha. Mao om kanzannimi, Czedun — nimi. Norembaižen oli buddizman uskojan. Okai školan opendust 13-voččes igäs i lugi kirjoid, no sid' openui koumes školas vaumitades üläopendusele. Oigendeli kirjutusid aiglehtesihe, radoi kirjištos. Openzihe Hunanin universitetas, maoizman päteoretik.
Pit'kan aigan oli Kitain kompartijan Keskuzkomitetan ezimehen (vs 1943 keväz'kun 20. päiväspäi surmhasai). Tuli tobmuden pähä Kitain rahvahanikoiden sodan vägestusiden ühteks käsknikoišpäi NSTÜ:n kaikenvuiččel abul.
Valdkundaline ohjanduz
vajehtaMao Czedun tedištoiti Kitain Rahvahaližen Tazovaldkundan sündundas vn 1949 1. päiväl redukud Tän'an'men'-verajaspäi, oli valdkundan pämehen (27.09.1954—27.04.1959).
Valdkundan šingotai vedi severz'-se znamasižid haškuid da kampanijoid Kompartijan ezimeheks, kaikiš tetabad — agrarine reform i jügedan tegimišton šingotez, vižvoččed planad, «Sur' hüpähtuz» i «Kul'turrevolücii» (1966−1976). Tobmuden voded harakterizuihe personan kul'tal, verevil repressijoil, kudambiden polhe lajihe toižiš socialistižiš valdkundoiš eskai, pagižmata kapitalizman mail'mas.
Kanz
vajehtaMao oli naižiš nelläšti, kuz' last oma sündnuded.
Homaičendad
vajehta- ↑ Short P. Mao: A Life — Great Britain: Hodder & Stoughton, 1999. — P. 19. — 782 p. — ISBN 978-0-340-60624-7
- ↑ 3,0 3,1 SNAC — 2010.
- ↑ 4,0 4,1 Itaú Cultural Enciclopédia Itaú Cultural — São Paulo: Itaú Cultural, 2001. — ISBN 978-85-7979-060-7
- ↑ 5,0 5,1 Find a Grave — 1996.
- ↑ 6,0 6,1 Brockhaus Enzyklopädie
- ↑ 7,0 7,1 Hong Z. Mao Zedong // Grove Art Online / J. Turner — [Oxford, England], Houndmills, Basingstoke, England, New York: OUP, 2017. — doi:10.1093/GAO/9781884446054.ARTICLE.T054125
- ↑ Immanuel C.Y. Hsü The Rise of Modern China — 6 — USA: OUP, 2000. — P. 767. — 1136 p. — ISBN 978-0-19-512504-7
- ↑ Short P. Mao: A Life — Great Britain: Hodder & Stoughton, 1999. — P. 625–626. — 782 p. — ISBN 978-0-340-60624-7
- ↑ Zhisui L. The Private Life of Chairman Mao (1996 edition) — 1996. — P. 9. — ISBN 978-0-09-964881-9
- ↑ Deutsche Nationalbibliothek Record #118577425 // Mao Zedong — 2012—2016.
- ↑ filmportal.de — 2005.
- ↑ Gran Enciclopèdia Catalana — Grup Enciclopèdia, 1968.
- ↑ Short P. Mao: A Life — Great Britain: Hodder & Stoughton, 1999. — P. 23. — 782 p. — ISBN 978-0-340-60624-7