Vol'fram (Wwolframium latinan kelel) om 74nz' himine element himižiden elementoiden periodižes tabludes. Sen sijaduz om kudendes gruppas (vanhtunuden klassifikacijan mödhe — kudenden gruppan laptalagruppas, VIB), tabluden kudendes periodas.

Vol'framan palaižed kubižen santimetran kohtha
74
0
2
12
32
18
8
2
W
183,84
Vol'fram
Vol'framan spektr

Ühthine ümbrikirjutand

vajehta

Vol'fram om levitadud londuses keskmäras, pala Man kores — 1,3 grammad tonnas. Ei voi löuta sidä joudjas olendas, koncentriruiše šeelit- i vol'framit-mineraloiš ühtnendoikš vol'framan üks'..kaks' procentad palanke.

Ispanižed Elüar-vellesed-himikad saiba puhtast vol'framad ezmäižen kerdan vl 1783. Nimi tuli latinan kelen saksan kändusespäi (saks.: Wolf Rahm «händikahan kerthed»), metall vasttase tinan kaivuziš i telustab sada tinad reagiruiden senke.

Vol'framal ei ole ičenašt biologišt rolid.

Fizižed ičendad

vajehta

Vol'fram om kova, lujas löumassulatud hoštai hahkvauvaz päličmänendmetall.

Atommass — 183,84. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 19,25 g/sm³. Suladandlämuz — 3695 K (3422 C°). Kehundlämuz — 6203 K (5930 C°). Vol'framal kaikiš korktemb suladandlämuz da kehundlämuz oma metalloiden keskes. Voib olda tagodud hüvin, nitikš, 1600 C° lämudenke.

Londuseline metall kogoneb nelläs seižujas izotopaspäi (182W — 26,50 %, 183W — 14,31 %, 184W — 30,64 % da 186W — 28,43 %) i ühtes vähäradioaktivižes (180W — 0,12 %, T½=1,6 x 1018 vot, kändase gafnijaks-176 α-čihodamižen kal't). Sen ližaks tetas (vn 2016 andmused) 30 radioaktivišt ratud izotopad 158..179, 181, 184, 187..192 atommassanke, i üks'toštkümne izomärad. Niiden keskes kaikiš hätkembad oma 181W-izotop 121,2 päivest pol'čihodamižen pordonke, 185W (T½=75,1 päivest) i vol'fram-188 (69,78 päivest). Kaikiš hätkemb eläi izomär om 179m1W (T½=6,4 minutad). Izotopad čihotas α- (izotopad 158, 180), α- i β-čihodamižen (izotopad 159..168, 170) vai muite β-čihodamižen kal't (kaik toižed), kebnembad kändasoiš tantalaks, jüžmakombad renijaks, izotopad 159..168, 170 — tantalaks i gafnijaks, izotop 180 — gafnijaks.

Himižed ičendad

vajehta

Vol'fram om seižui lujas himišt painust vaste. Metallal om korrozijanvastaižid ičendoid. Muigotandmär oleskeleb +2, +3, +4, +5, +6, enamba kaiked +6 (tobjimalaz) i +4.

Segoitase kebnas azot- i ftormuiktusiden segoituses[1]:

 

Reagiruib sulatadud muglidenke muigoitajiden olendas[1]:

 
 

Ezmäi ned reakcijad mändas vitkos, no 400 C° lämuden sabustandanke (500 C° reakcijan hapanikanke täht) vol'fram zavodib lämbitadas iče, i reakcii jokseškandeb teravas lämuden suren lugumäran sädandanke.

Kävutand

vajehta

Ottas kävutamižhe elementad metallurgijas tobjimalaz.

Mail'man samine oli 76,4 tuhad tonnoid vl 2012, sidä kesken Kitai tegi 64 tuhad tonnoid, mugažo järed tehmine om Venämas (3,5 tuh. t), Kanadas (2,2), Bolivijas (1,2) i Vjetnamas (1,0). Kaikiš järedambad löudmižsijad oma Kanadas, Kitaiš, Kazahstanas i AÜV:oiš.

Homaičendad

vajehta
  1. 1,0 1,1 Ripan R., Četänu I. Неорганическая химия. Химия металлов (Anorganine himii. Metalloiden himii). — М.: Mir, 1972. — T.2. — Lpp. 347−348. (ven.)

Irdkosketused

vajehta