Avaita pämenü
Amerikan regionad ÜRO:n mödhe:      Pohjoižamerik      Keskuzamerik      Kariban meren region      Suviamerik
Pohjoižamerikan sijaduz.

Pohjoižamerik (angl.: North America, franc.: Amérique du Nord, isp.: América del Norte, Norteamérica, actek.: Ixachitlān Mictlāmpa) om kontinent. Se da Suviamerik mülüdas Man kuivha Amerik-palaha. Sijadase pohjoižel i päivlaskmaižel mapoliškoil.

Ühthižed andmusedRedaktiruida

Pind lähižidenke saridenke — 24,2 millionad km². Eläjiden lugu — 565 mln (2013).

Kaik 23 valdkundad da 22 rippujad territorijad sijadasoiš Pohjoižamerikas, no niiden keskes vaiše koume oma sured: Kanad, AÜV i Meksik.

Nimitadas kontinentan eläjid da sündnuzid pohjoižamerikalaižikš.

Amerikanistik om disciplin, tedoidab AÜV:oiden (erasti Kanadan-ki) politikad, istorijad, geografijad, oiktusen da ižandusen sistemid, kundad da sen kul'turad.

GeografiiRedaktiruida

 
Pohjoižamerikan fizine kart.

Pohjoižamerikan sariden pind om läz 3,9 mln km², kaikiš suremb niišpäi om Grenland (2,176 mln km²). Sarištod: Kanadan Arktine sarišt, Vest-Indii (Kariban sared, Bagaman sared da tž.), Aleutan sared. Järedad pol'sared: Labrador, Aläsk, Kalifornii, Florid, Jukatan.

Kontinentan päivnouzmaižed randad lainištab Atlantine valdmeri, sen Meksikan laht da Kariban meri, suvipäivlaskmaižed da päivlaskmaižed randad — Tün' valdmeri, pohjoižed randad — Jävaldmeri. Beringan sal'm sijadase Päivnouzmaižen Azijan i Pohjoižamerikan keskes. Panaman röun Kolumbijanke lugetas röunaks Suviamerikanke.

Nened joged oma Pohjoižamerikan znamasižed: Mississipi Missuri-ližajogenke, Makkenzi, Jukon, Ph. Lavrentijan jogi, Rio-Grande, Saskačevan, Arkanzas, Kolumbii, Kolorado i Ogajo. Järedad järved oma Sured järved (Üläjärv, Erinjärv, Guronjärv, Mičiganjärv i Ontarionjärv), Sur' Kondjanjärv, Sur' Orjanjärv, Sur' Solakaz järv, Vinnipeg da Atabask.

Kaikiš korktemb čokkoim om Denali-mägi (enzne Makkinli, 6194 m) AÜV:oiden Aläskas. Kaikiš alahamb čokkoim om Surman alangištos (−86 m) AÜV:oiden suvipäivlaskmas.

KlimatRedaktiruida

Kaik klimatižed vöd oma kontinental päiči ekvatorialižes vönes.

HomaičendadRedaktiruida