Amerik

Amerik om Man kuiv pala. Se kogoneb kahtes kontinentaspäi — Pohjoižamerik da Suviamerik. Lähižed sared Grenlandanke mülüdas sihe mugažo. Mirun palan toine nimituz om Uz' mail'm.

Amerik

Pind — 42,55 millionad km². Sijadase Päivlaskmaižes mapoliškos kogonalaz. Eläjiden lugu ületi 1 mlrd ristituid vodel 2016. Nimitadas eläjid amerikalaižikš. Niiden paginkeled oma ispanijan, anglijan, portugalijan, francijan i indejalaižiden keled.

Kaik om 35 valdkundad da 17 rippujad territorijad Amerikas kogonaz. Jagadas Pohjoižamerik-kontinentad koumeks sureks regionaks: Pohjoižamerik (Kanad, AÜV, Meksik), Keskuzamerik, Kariban bassein. Erištadas Latiništ Amerikad, se om Meksik da kaik mi suvemb sidä.

Pohjoižamerikan da Suviamerikan kontinentad ühtištuiba 8 mln vozid tagaz Panaman rajonas.

NimituzRedigeeri

Nimitihe Man palad Amerikaks, nägub, florentižen Amerigo Vespučči-matkadajan nimen mödhe. Risttihe händast Pühän Emerikan oiktastuseks.

Toižen ezimeletusen mödhe, Amerik sai ičeze nimitust elokahan bristolilaižen Ričard Amerike-torgovanan kanzannimen mödhe, hän rahoiti Džon Kabotan tošt transatlantišt ekspedicijad. Kabot saihe Labradoran randhasai vl 1497 (kahtes vodes aigemba mi Vespučči) i nimiti avaitud evropalaižile maid ekspedicijan päižen sponsoran oiktastuseks.