Beliz
Beliz (angl.: Belize [bɛˈliːz]) om valdkund Keskuzamerikas, Kariban meren randištol. Edel 1973 vot nimitihe Belizad Britanijan Gonduras:aks. Sen pälidn om Bel'mopan.
Flag
|
Valdkundznam
|
| Pälidn | Bel'mopan |
| Eläjiden lugu (2018) | 385,854[1] ristitud |
| Pind | 22,966[1] km² |
| |
| Kel' | anglijan |
| Valdkundan pämez' | Elizavet Toine |
| Päministr | Džonni Brisenjo |
| Religii | hristanuskond, ateizm |
| Valüt | belizan dollar (BZD) |
| Internet-domen | .bz |
| Telefonkod | +501 |
| Aigvö | UTC−6 |
Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat IstoriiRedigeeri
Vn 1981 sügüz'kun 21. päiväl Beliz tedištoiti ripmatomudes Sures Britanijaspäi. Vahvištihe Belizan Konstitucijad sil-žo päiväl[2], sid' vajehtihe sidä vähäižel, jäl'gmäižen kerdan — vl 2010.
Geografijan andmusedRedigeeri
Beliz om röunoiš Gvatemalanke päivlaskmas (röunan piduz — 266 km) da Meksikanke pohjoižes (250 km). Ühthine röunoiden piduz om 516 km. Bar'jerrif vedase 30 kilometras randištolpäi pidust' sidä 322 km pitte (kahtenz' surtte mail'mas), i edemba merhe om severz'-se järedoid sarid.
Belizan päivnouzmaižed randad lainištab Atlantižen valdmeren Kariban meri. Randanpird om 386 km (sarita da rifita).
Valdkundan kaikiš korktemb čokkoim om Doilz Delait-mägenoc (sana sanha «Doilan sur' ihastuz») Maija-mägiš, 1124 m kortte valdmeren pindan päl. Znamasižed joged oma Beliz i Rio Ondo.
Klimat om tropine passatine. Pohjoižpäivnouzmaine passat tob äi sadegid, niiden mülünd sureneb man pohjoižespäi (1300 mm vodes) suvhe (3500 mm). Vihmoiden sezon vedase semendkuspäi heinkuhusai. Lämuden keskmäine norm om +26 C°.
Politine sistemRedigeeri
Ohjandusen form om unitarine konstitucine parlamentine monarhii. Valdkundan pämez' om Suren Britanijan Elizavet Toine-kunigaznaine, hän kandab «Belizan kunigaznaine»-arvnimen. Hänen ezitai om sijaline pämez', radnikuz nimitase jenaral-gubernatoraks, vn 2021 semendkus Stüart Lesli tegeb sen velgusidme, Froila Tsalam (Froyla Tzalam) om nominiruidud radnikusele, Kolvill Jang oli radnikusel vn 1993 kül'mkuspäi vn 2021 sulakuhusai. Päministr (angl.: Prime Minister of Belize) om vägestunuden partijan lider valičendoiden satusiden mödhe, ned oleskeldas kerdan vides vodes.
Belizan parlament, Nacionaline Suim (angl. National Assembly), om kaks'kodine. Üläkodi om Senat (angl. Senate), se mülütab 13 ühtnijad, pandas heid jenaral-gubernatoral videks vodeks kundusen da partijoiden nevondan mödhe. Alakodi om Ezitajiden Kodi (angl. House of Representatives), heid om 31 ristitud, kaik rahvaz valičeb alakodin ühtnijoid videks vodeks.
Parlamentan ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2020 11. päiväl kül'mkud. Džonni Brisenjo radab päministran vs 2020 kül'mkun 12. päiväspäi.
Administrativiž-territorialine jagandRedigeeri
Kacu kirjutuz: Belizan administrativiž-territorialine jagand.
Beliz jagase kudeks ümbrikoks (angl.: district), ned alajagasoiš 31 valičemižümbrikoks (angl. constituency).
EläjadRedigeeri
Belizas elädas belizalaižed. Vl 2014 valdkundan eläjiden lugu oli 340 844 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'.
Augotižlibundan mödhe (2010, erased andoiba enamba mi üks' vastuz): mestizo — 52,9%, kreolad — 25,9%, maja-indejalaižed — 11,3%, garifuna — 6,1%, indijalaižed — 3,9%, mennonitad — 3,6%, vaugedverižed — 1,2%, azijalaižed — 1,0%, toiženke augotižlibundanke — 1,2%, märhapanendata — 0,3%.
Kelenmahtod (2010): anglijan kel' — 62,9%, ispanijan kel' — 56,6%, kreolan pagin — 44,6%, majan kel' — 10,5%, saksan kel' — 3,2%, garifunan kel' — 2,9%, toižed keled — 1,8%, märhapanendata — 0,3%, lamanad — 0,2%.
Uskondan mödhe (2010): riman katolikad — 40,1%, protestantad — 31,5%, Jehovan tundištajad — 1,7%, other — 10,5% (sidä kesken bahai-uskondan polenpidajad, buddistad, induistad, mormonad, islamanuskojad, rastafarilaižed, Päzutandan armii), märhapanendata — 0,7%, religijatomad — 15,5%.
Belizan kaikiš surembad lidnad (enamba 15 tuh. ristituid vn 2010 rahvahanlugemižen mödhe[3], surembaspäi penembha): Beliz, San Ignasio. Lidnalaižiden pala om 46% (2020).
IžanduzRedigeeri
Belizan päeksport om kivivoi, bananad, fruktsüdäiveded, rogosine sahar; toine eksport — sobad, kala, pumaterialad.
HomaičendadRedigeeri
IrdkosketusedRedigeeri
- Belizan ohjastusen oficialine sait (belize.gov.bz). (angl.)
- Belizan parlamentan oficialine sait (nationalassembly.gov.bz). (angl.)
| Beliz Vikiaitas |
