Sent Vinsent da Grenadinad (angl.: Saint Vincent and the Grenadines, se om täuz' oficialine nimituz), om sar'hine valdkund Kariban meren päivnouzmpoles. Sen pälidn, kaikiš suremb lidn da meriport om Kingstaun.

Sent Vinsent da Grenadinad
Saint Vincent and the Grenadines
 Flag
Flag of Saint Vincent and the Grenadines.svg
 Valdkundznam
Coat of arms of Saint Vincent and the Grenadines.svg
Pälidn Kingstaun
Eläjiden lugu (2018) 101,844[1] ristitud
Pind 389 km²
Sent Vinsent da Grenadinad Saint Vincent and the Grenadines
Kel' anglijan
Valdkundan pämez' Elizavet Toine
Päministr Ral'f Gonsalveš
Religii hristanuskond
Valüt päivnouzmkariban dollar (XCD)
Internet-domen .vc
Telefonkod +1-784
Aigvö UTC−4

IstoriiRedaktiruida

Vn 1979 27. päiväl redukud Sent Vinsent da Grenadinad tedištoitihe ičeze ripmatomudes Sures Britanijaspäi. Valdkundan üks'jäine Konstitucii[2] tuli väghe sil-žo päiväl, se om väges vajehtusita.

Vl 2009 kül'mkun 25. päiväl referendum oli pučindas monarhijaspäi da ičeze prezidentan panendas (negativine satuz).

Geografijan andmusedRedaktiruida

 
Sent Vinsentan da Grenadinoiden kart.

Sent Vinsent da Grenadinad sijadasoiš järedal Sent Vinsent-sarel (344 km²) i Grenadinad-sariden kogol (niiden pohjoižel kahtel koumandesel, läz 30 sart, 45 km²).

Valdkund om meriröunoiš Sent Lüsijanke pohjoižpoles da Grenadanke suvipoles. Matkad Barbadoshasai om 168 kilometrad päivnouzmpolehe. Randanpird om 84 km.

Kaikiš korktemb čokkoim om aktivine Sufrier-vulkan, 1234 metrad kortte valdmeren pindan päl.

Londuseližed varad oma mec (päsarel), kala, väghine mahuz.

Politine sistemRedaktiruida

Ohjandusen form om parlamentine monarhii, federacii parlamentiženke demokratijanke konstitucižen monarhan ohjandusen al. Valdkundan pämez' om Suren Britanijan Elizavet Toine-kunigaznaine, hän paneb radsijha jenaral-gubernatorad (angl.: Governor-General).

Parlament — Suiman Kodi (angl.: House of Assembly) — om üks'kodine 23 ühtnijanke, heišpäi 6 oma senatorad, jenaral-gubernator paneb heid radsijha, i 15 — kaik rahvaz valičeb. Parlamentan ezitajiden valdatusiden strok om viž vot. Vägestunuden valičendoid partijan ezimez' kändase päministraks (angl. Prime Minister).

Vl 2015 tal'vkun 9. päiväl Sent Vinsentan da Grenadinoiden järgenduseližed valičendad oliba valdkundan parlamentha. Päministr om Ral'f Gonsalveš vs 2001 keväz'kun 29. päiväspäi (nellänz' strok). Sjuzen Dugan radab jenaral-gubernatoran vs 2019 elokun 1. päiväspäi.

Administrativiž-territorialine jagandRedaktiruida

   Kacu kirjutuz: Sent Vinsentan da Grenadinoiden administrativiž-territorialine jagand.

Sent Vinsent da Grenadinad alajagasoiš 6 tulendaks (angl.: parish), niišpäi viž oma Sent Vinsental i üks' ühtenzoitab Grenadinoid.

EläjadRedaktiruida

Sent Vinsentas da Grenadinoiš elädas vinsentalaižed. Vn 2014 heinkus valdkundan ristitišt oli 102 918 eläjad. Ristitišton lugu om kaikenaigaine vspäi 1990.

Augotižlibundan mödhe (2012): afrikalaižed — 71,2%, segoitadud augotižlibundanke — 23,0%, sijaližed indejalaižed — 3,0%, indijalaižed — 1,1%, evropalaižed — 1,5%, toiženke augotižlibundanke — 0,2%.

Uskondan mödhe (2012): protestantad — 75,0%, riman katolikad — 6,3%, rastafarad — 1,1%, Jehovan tundištajad — 0,8%, toižed uskojad — 4,7%, religijatomad — 7,5%, märhapanendata — 4,6%.

Vl 2005 kaik oli 7 eländpunktad enamba 1 tuhad kaikenaigaiženke ristitištonke. Lidnalaižiden pala om 53% (2020).

IžanduzRedaktiruida

Valdkundan ižanduz baziruiše turizmal i bankoiden ofšorzonal.

Vl 2009 Sent Vinsentan da Grenadinoiden päeksport oli purehlaivad da jahtad (55%); toine eksport — buksirad (6%), nižu (6%), bananad (4%).

HomaičendadRedaktiruida

  1. Sent Vinsentan da Grenadinoiden ristitišt vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
  2. Sent Vinsentan da Grenadinoiden Konstitucijan tekst constituteproject.org-saital. (angl.)

IrdkosketusedRedaktiruida



Pohjoižamerikan valdkundad
Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad (AÜV) | Antigua da Barbud | Bagaman Sared | Barbados | Beliz | Dominik | Dominikanine Tazovaldkund | Gonduras | Grenad | Gvatemal | Haiti | Jamaik | Kanad | Kostarik | Kuba | Meksik | Nikaragua | Panam | Sal'vador | Sent Kits da Nevis | Sent Lüsii | Sent Vinsent da Grenadinad | Trinidad da Tobago