Male
Male (mal'd.: މާލެ [ˈmɑːlɛ]) om Mal'dividen pälidn da kaikiš suremb lidn.
Valdkund | Mal'divan Sared |
Eläjiden lugu (2014) | 133,412 ristitud |
Pind | 5,8 km² |
Pämez' | Šifa Mohammed (kezaku 2017—) |
Telefonkod | +960−33 |
Aigvö | UTC+5 |
Istorii
vajehtaEländpunktan aluz om pandud portugalijalaižil torguindžiloks 16. voz'sadal.
Amussai lidnan ümbrišt om valdkundan kunigahan dinastijan olendsijaks. Kaik Mal'divad («Malen sared») oma nimitadud pälidnan nimen mödhe.
Geografijan andmused
vajehtaMale sijadase Indižen valdmeren Mal'divan sariden keskuses, 2 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Lidnan päpala seižub Kaafu (vai Pohjoine Male)-atollal. Pälidnan pind — 5,8 km².
Klimat om subekvatorialine mussonine räk, päipaštokaz vodes läbi. Kun keskmäine lämuz om +25..+31 C° vodes läbi. Paneb sadegid 1950 mm, sidä kesken kuivsezonan aigan (viluku-sulaku) — 330 mm. Kaikiš kuivamb ku om uhoku.
Administrativine jagand
vajehtaLidn om Mal'divan agjaha tazostadud. Male-lidn jagase 7 lidnanlaptha, 4 niišpäi oma Male-sarel, 1 — Vilingile-sarel, 1 — putkotadud Hulumale-sarel. Lendimportan Hulule-sar' mülüb Male-lidnha mugažo, se om kaikenaigaižeta ristitištota. Niiden ližaks, vspäi 2008 Guli Falu-sar' om sauvomas sijadamha meriportad. Kaik nened sared oma Kaafu (Pohjoine Male)-atollan palad.
Eläjad
vajehtaVl 2010 lidnan eläjiden lugu oli 105 000 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd', valdkundan eläjiden koumandez.
Transport
vajehtaRahvahidenkeskeine civiline Velan-lendimport (mal'd.: ވެލާނާ Velānā, MLE) sijadase pohjoižpäivnouzmha lidnan keskusespäi Hulule-sarel. Lendimportal om koume terminalad: rahvahidenkeskeine, tatanmaine da merine. Tehtas reisid rahvahidenkeskeižes terminalaspäi Azijan i Evropan verhiže maihe da tagaz. Mugažo om läz 15 lendimreisad valdkundan südäimes (tatanmaine terminal). Tehtas reisid vezilendimil (akvaplanoil) meriterminalaspäi läz 60 eländpunkthasai valdkundan südäimes.
Homaičendad
vajehta
Irdkosketused
vajehta- Lidnan tobmuden oficialižetoi lehtpol' facebook.com-saital. (angl.) (Divehi)
Male Vikiaitas |
Azijan pälidnad | ||
Abu Dabi | Amman | Ankar | Astan | Ašhabad | Bagdad | Baku | Bandar Seri Begavan | Bankok | Beirut | Biškek | Dakk | Damask | Dili | Doh | Džakart | Dušanbe | El' Kuveit | Hanoi | Islamabad | Jerevan | Jerusalim | Kabul | Katmandu | Kuala Lumpur | Male | Manam | Manil | Maskat | Naip'jido | Nikosii | Pekin | Phen'jan | Pnompen' | Rijad | Sanaa | Seul | Singapur | Šri Džajavardenepura Kotte | Taškent | Tbilis | Tehran | Thimphu | Tokio | Ulanbatar | Uz' Deli | V'jent'jan | ||