Kandalakš
Kandalakš (ven.: Кандала́кша, karjalan kelil: Kandalakši / Kannanlakši / Kandalahti, suom.: Kantalahti / Kannanlahti, koltta-saamen kelel: Käddluhtt) om Venäman lidn da meriport Murmanskan agjan suvipäivlaskmas. Se om Kandalakšan rajonan da lidnankundan administrativine keskuz.
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2022) | 29,047 ristitud |
Pind | 30,6 km² |
Pämez' | Jelena Koval'čuk (kül'mku 2021—) |
Telefonkod | +7−81 533-xx-xxx |
Avtokod | 51 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Istorii
vajehtaEländpunkt mainitase ezmäižen kerdan kirjutadud purtkiš vl 1517. Ortodoksižen hristanuskondan mez'jumalankodi oli olmas vll 1548−1742, muretihe sen pühäpertid nevondkundaližel aigal. Vl 1916 «Petroskoi — Romanov Murmanal»-raudte läbiti lidnad. Vspäi 1796 Kandalakš oli Arhangel'skan gubernijan palaks, Pohjoižen Dvinan ambujad kaičiba jumalankodid da ohjastiba sidä istorižikš. Vl 1920 kätihe küläd Karjalan palaks.
Radnikžilo sai lidnan statusad vn 1938 20. päiväl sulakud, sid' läksi Karjalaspäi i mülüškanzi Murmanskan agjaha sen-žo voden 28. päiväl semendkud. Vozil 1939−1951 saudihe alüminijantegint, i vll 1934−1952 koume gidroelektrostancijad zavodiba radod Niv-jogel. Alüminijantegim radab todud torhudel Pikalövon ümbrištospäi da Ispanijaspäi.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase Niv-jogensun (ven.: Нива) da Vauktan meren Kandalakšan lahten randoil, 29 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Murmanskhasai om 200 km pohjoižhe orhal vai 245 km «Kol»-avtotedme. Lähembaine lidn om Polärnije Zori 25 km pohjoižhe orhal vai raudtedme, 35 km avtotedme.
Viž žilod da koume raudtestancijad mülüdas lidnankundha Kandalakšan ližaks. Lidnankundan pind — 6650 km².
Eläjad
vajehtaVn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 35 654 ristitud, rajonan ristitišton seičeme kümnendest. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 54 200 eläjad vl 1992. Vl 2017 kaik 32 034 ristitud elihe lidnas i 34 120 ristitud kaikes lidnankundas.
Johann-edelkävujan Sündundan puine jumalanpert'[1] (ortodoksine hristanuskond, letihe ezmäšt sauvust vl 1526) om udessündutadud lidnas vl 2005, pen' časoun' om pandud vanhan jumalanpertin sijha.
Kandalakšan industrialine kolledž[2] om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.
Edeline municipaližen ühtnikan pämez' (Deputatoiden Nevondkundan ezimez') om Mihail Pavlov (reduku 2015 — reduku 2021).
Galerei
vajehta-
Lidnan da rajonan administracijan sauvuz (2018)
-
Johann-edelkävujan Raštvoiden jumalanpert', vn 2012 nägu
-
Adivpert' mägipautkenno vl 2008
-
«Metallurg»-kul'turkeskuz (2017)
-
Kandalakš-päraudtestancijan sauvuz vl 2018
Homaičendad
vajehtaIrdkosketused
vajehta- Lidnan tobmuden aluzkundoiden oficialine sait (amo-kandalaksha.ru). (ven.)
- Lidnan informacine portal (kandalaksha.org). (ven.)
- Lidnan istorijan muzejan sait (museum-kanda.ru). (ven.) (+ avtomatine känduz anglijan kel'he)
Kandalakš Vikiaitas |
Murmanskan agjan lidnad | ||
Apatitad | Gadžijevo | Kandalakš | Kirovsk | Kol | Kovdor | Mončegorsk | Murmansk | Olenegorsk | Ostrovnoi | Polärnii | Polärnije Zori | Severomorsk | Snežnogorsk | Zaozörsk | Zapolärnii | ||