Diamant vai Almaz (ezitürkan kelespäi almaz «ei andnus» arab.: ألماس‎ [’almās] sanan kal't i amuižgrek.: ἀδάμας adámas «murendamatoi») om mineral, hil'nikan (C) kubine allotropine form.

Diamantan struktur
Ümbriratud diamant
Diamantan kristalližen seglusen shematine kuvitelend

Vedusen märičendühtnik om karat (gramman videndez).

IčendadRedigeeri

Mineral om metastabiline, i sikš voib olda olmas agjatomašti hätkele normaližiš arvoimižiš. Diamant om sel'ged i läz ireg, sen ližasegoituz — azot. Voib olda erazvuitte mujul, must vai mujuta, kaikiš enamba levitadud mujud oma pakuine i koričma. Lüminesciruib vauktuses vai toižes sädegoičendas, toižin sanoin, säib erazvuiččil mujuil.

Vakuumas vai inertižiš gazoiš (korktal lämudel) kändase grafitaks hilläšti.

HarakteristikadRedigeeri

Londuseližen diamantan erased harakteristikad oma ekstremaližed tetabiden materialiden keskes, oz., se om kaikiš kovemb mineral Moosan pordhišton mödhe, no räbed sil-žo aigal. Korged kovuz märičeb ekstraordinarišt kulutamižvastaižust hosindan aigan. Almazan lämuzvedandmahtuz om kaikiš suremb koviden hibjoiden keskes: 900..2300 Vt/(m·K). Elastižusen modul' om kaikiš korktemb, ahtištandan koefficient om kaikiš madalamb tetabiden substancijoiden keskes.

Pol'veim avaros diapazonas. Ninevuz — 3,47..3,55 g/sm³. Palab il'mas 850..1000 C° lämudel i kändase hil'muiktuzgazaks täuzin. Voib sulata diamantad 3700..4000 C° lämudel läz 11 GPa painuden al.


HomaičendadRedigeeri



  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.