Suecan kanal

Suecan kanal (arab.: قناة السويس‎, Kanāt es-Sevēs) om ratud vll 1859−1869 (kahtenz' jono vll 2014−2015) Egiptan radnikoiden vägil sauvuz Sinain pol'saren päivlaskmaižröunaks, Egipt-valdkundas. Se om šlüzatoi, ühtenzoitab Indižen (Rusttan meren Suecan laht) i Atlantižen (Keskmeri) valdmerid jügulaivoiden täht.

Suecan kanalan fotokuva Man kaimdajaspäi. Manzal-järv, Timsah-järv da Suren Solakahan järven pala oma ozutadud.

Kanalan suviagj Suecan portas (Port Taufik), Suecan laht

Enzne da nügüd'

Kaidan kanalan ezmäižed palad oliba saudud Egiptan faraoniden aigoiš. Persijan Darii I-carin aigan lopihe kanalan jonod läz 500 vot edel m.e. Egiptan i Rimalaižen imperijan ohjastajad leviganziba da süvenziba sidä, se oli tetab kuti «Trajanan jogi». Vodele 776 putkotihe mad kanalha Mansur-halifan käskön mödhe, miše torguind jäiži halifatan toižiš sijiš.

Kanalan toštsauvomine zavodihe akcionerižen sebran ohjastusen al, Francii da Egipt oliba sen pidajikš. Egiptan Ismail Paša-ohjastai möi akcijoid suriden velgusiden tagapäi, i vozil 1875−1956 Sur' Britanii ohjasti kanalal faktižešti. Vn 1956 26. päiväl heinkud Egiptan Gamal' Abdel' Naser-prezident nacionalizirui kanalad. Vozil 1956−1957, 1967 i 1973−1975 likundad kanaladme ei olend sodategendoiden tagut.

Egiptan «Suecan kanalan administracii» ohjastab nügüd' kanalal (angl.: Suez Canal Authority lüh. SCA). Egiptan sodaväged sauvoiba toižen ten 35 km pitte i süvenzihe völ 37 km, no sen jäl'ghe-ki kanal om üks'teine erasiš sijiš, vl 2014 ümbärteiden ühthine piduz oli 78 km (40%).

Südäin

Port Said- da Suec-lidnad seištas kanalan agjoidenno, raudte da 2 avtoted pidust' kanalad ühtenzoittas niid. Ismailii-lidn om kanalan keskuzpalan randal, reskveden Ismailii-kanal ühtenzoitab kanalad da lidnad Kairanke.

Kanalan nügüdläine piduz om 173,3 km, sidä kesken kontinentadme 161 km, Keskmeredme 9 km i Suecan lahtedme 3 km. Se om 205 metrhasai levette, valdmeren tazopindanke, 23 m süvütte. Konteinerlaivoile 77,5 metrhasai levette sab ujuda kanalan kal't. Laiv ujub kanaladme 12..16 časud. Vn 2015 elokuhusai oli voimuz pästta kanalan kal't 49 laivhasai päiveses, nügüd' kahtendenke tenke nece lugu om 97. Vl 2009 vedihe mail'man jüguiden kümnendest kanalan kal't.

Kanal kogoneb ratud veziteišpäi i nelläs järvespäi (Manzal Keskmerenno, Timsah, Sur' Solakaz järv da Pen' Solakaz järv).

Toižed ted

Al'ternativad kanalale: Pohjoine merite (Venäman pohjoižrandanno) i raudte Negev-letetazangišton kal't (Izrailin territorii, om projektas).

Irdkosketused

• Suecan kanalan administracijan oficialine sait (suezcanal.gov.eg). (angl.) (arab.)