Avaita pämenü


Rotterdam (mugažo alaman kelel, virktas [ˌrɔtərˈdɑm]) om Alamaiden lidn da kund Suvigollandii-agjas. Se om agjan kaikiš suremb lidn i valdkundan kahtenz' lidn eläjiden lugun mödhe. Mail'man kahtenz' surtte (Šanhain jäl'ghe) meriport sijadase lidnas.

Rotterdam
 Lidnanznam
Rotterdam wapen.svg
 Flag
Flag of Rotterdam.svg
Valdkund Alamad
Eläjiden lugu (2017) 633 471 ristitud
Pind 325,79 km²
Rotterdam
Pämez' Ahmed Abutaleb
(viluku 2 009—)
Telefonkod +31-(0)10
Aigvö tal'vel UTC+1 
kezal UTC+2

IstoriiRedaktiruida

Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan kirjutadud purtkiš vl 1283. Sai lidnan oiktusid vl 1340. Kümnes vodes päliči sen eläjad saiba laskendad kanalan sauvomižhe Leidenhasai i Delfthasai vemha ujuden villad Anglijaspäi. Sil aigalpäi lidn sauvoi meriportad kacmata pošavihe i sodoihe. Vodele 1872 saudihe Njive-Vaterveg-kanalad valdmerilaivoiden täht, nece kändihe meriportan valdmoiden lugud kaikiš surembikš mail'mas.

Rotterdam šingotase meriportaks i transporttesol'meks, kivivoinümbriradmižen tegimil, rahvahidenkeskeižel turizmal.

Geografijan andmusedRedaktiruida

Lidn sijadase Pohjoižen meren i langenijan sihe Njive-Maas-jogen (24 km, alam.: Nieuwe Maas «Uz' Maas») randoil, 0 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.

EläjadRedaktiruida

Vl 2014 eläjiden lugu oli 619 879 ristitud. Kuivman pind — 208,8 km², toine om vezi. Üks' million eläjad oli ezilidnoidenke vl 2014. Om Randstadan palaks.

TransportRedaktiruida

Avtobusad, tramvaid i velosipedad oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes. Metro radab vspäi 1968 (5 jonod, sidä kesken kiruhtramvai Haghasai om videndeks jonoks, vspäi 2009 om 62 stancijad, 78 km raudted). Jogi-, raudte- i avtotransport ühtenzoitab ezilidnoidenke.

Rahvahidenkeskeine lendimport (RTM, 1,6 mln passažiroid vl 2015) om ühthine Hag-lidnanke i sijadase 6 km pohjoižpäivnouzmha Rotterdamaspäi. Tehtas reisid Suren Britanijan, Saksanman, Ispanijan i Turkanman lidnoihe, mugažo Evropan erasihe toižihe maihe.

IrdkosketusedRedaktiruida