Avaita pämenü
Pohjoižmeren fotokuva Man kaimdajaspäi.

Pohjoižmeri (alam.: Noordzee, angl.: North Sea, dan.: Nordsøen vai Vesterhavet, franc.: Mer du Nord, norv.: Nordsjøen, pohj.-friz.: Weestsiie, päivl.-friz.: Noardsee, roč.: Nordsjön, saks.: Nordsee, šot.-kel't.: An Cuan a Tuath, šotl.: German Ocean) om madal meri šel'fal Evrazijan lodehližes laptas. Sijadase Pohjoiževropas, Suren Britanijan, Norvegijan i Danijan keskes. Mülütadas Pohjoižmert Atlantižen valdmeren basseinha.

Südäiolend

Ühthižed andmusedRedaktiruida

Pind[1] — 750 tuh. km².

Randanpird — läz 6000 km.

Veden mülü — 94 tuh. km³.

Süvüz voib olda 725 metrhasai, keskmäine süvüz om 95 m.

Geografijan andmusedRedaktiruida

Pohjoižmeri om ümbärtud Evropan kuivusel päiči pohjoižpalas. Ühtenzoitase La Manš- da Pa-de-Kale-sal'mil Atlantižen valdmeren päpalanke, Skagerrak-, Kattegat-, Danijan sal'mil da Kilän kanalal Baltijan merenke. Norvegijan meri om olmas pohjoižhe, läm' Pohjoižatlantine joksmuz putub Pohjoižmerhe sišpäi.

Pohjoižmeri lainištab Norvegijan, Ročinman, Danijan, Saksanman, Alamaiden, Bel'gijan da Suren Britanijan randad.

Sarištod: Pohjoižfrizan sared, Päivnouzmaižfrizan sared, Päivlaskmaižfrizan sared, Orkneisared da Šetlandsared.

Järedad joged, kudambad langetas Pohjoižmerhe: Glomm, El'b, Vezer, Rein, Maas, Šel'd da Temz.

IžanduzRedaktiruida

Kaik meri om jagadud ekonomižihe zonoihe lähevenujiden valdkundoiden keskes.

Londuseližed varad oma kivivoi, londuseline gaz, kala, lete, gravii. Mail'man tetab kivivoin "Brent"-segoituz sase Norvegijan ižanduzzonas.

Sured lidnad da portad (častomaraižen mödhe): Bergen, Oslo, Gamburg, Bremen, Amsterdam, Rotterdam, Antverpen, London, Gull', Njukasl-apon-Tain, Edinburg da Aberdin.

HomaičendadRedaktiruida

IrdkosketusedRedaktiruida