Avaita pämenü
Permin rand
Пермский край
Permin randan flag Permin randan znam
Permin randan flag Permin randan znam
Map of Russia - Perm Krai.svg
Pälidn Perm'
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

24-nz'

160 236 km²
2,49

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

18-nz'

2 623 122 ristitud (2018)
16,37 rist./km²

Regionaline KSP

- Kaik, nügüdläižiš arvoiš
- Ühtele hengele

15-nz'

1091,3 mlrd rub. (2016)
414,4 tuh. rub.

Federaline ümbrik Volgaveren
Venäman ekonomine region Uralan
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Maksim Rešetnikov
Ohjastusen ezimez' hän-žo
Käskusenandajan Suiman ezimez' Valerii Suhih
Avtokod 59, 81, 159
Aigvöd UTC+5 (MSK+2)

Permin rand (ven.: Пермский край) om üks' Venälaižen Federacijan subjektoišpäi.

Se mülüb Volgaveren federaližhe ümbrikho.

Randan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Perm'.

Südäiolend

KeledRedaktiruida

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Permin Komin ümbrikon territorijal toine kel' om permin komin kel'. Permin randan Päkäskusen 42. kirjutusen mödhe, sil mugoi oficialine status om: sab kävutada kel't oficialižiden kosketusiden sferas.

IstoriiRedaktiruida

Permin rand om olmas vs 2005 tal'vkun 1. päiväspäi. Sädihe sidä Permin agjan da Permin Komin avtonomižen ümbrikon ühtenzoitusel.

Permin randan Päkäskuz[1] om vahvištadud vn 2007 19. päiväl sulakud Käskusenandajan Suiman ezitajil.

Geografijan andmusedRedaktiruida

 
Permin randan reljefan kart.

Permin rand sijadase Evropas, vaiše 0,2% territorijad — Azijas.

Randal om röunoid Sverdlovskan agjanke päivnouzmas, Baškortostanan Tazovaldkundanke suves, Udmurtijan Tazovaldkundanke da Kirovan agjanke päivlaskmas, Komin Tazovaldkundanke pohjoižes. Permin rand om mererandatoi.

Pind om 160 236 km². Mecad ottas territorijan seičeme kümnendest. Znamasižed joged oma Kam sen Čusovai- da Višer-ližajogidenke, mugažo Silv-jogi (Čusovajan ližajogi) da Kolv-jogi (Višeran ližajogi). Toižiden jogiden enambuz mülüb Kaman basseinha.

Randan territorijan päivlaskmpol' da keskuz (80%) oma kukhikahad da alangoikahad. Uralmäged seištas päivnouzmas. Kaikiš korktemb čokkoim om Tuliman Kivi-mägisel'gal (1469 m) randan päivnouzmas. Völ om 8 mäged enamba tuhad metrad korktusenke. Kaikiš alahaižemb čokkoim om Kam-jogen kendäk (66 m) Permin randan suvipäivlaskmas.

Klimat om ven kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +13..+18 C°, vilukun — −14..−18 C°. Om lämhemb suvipäivlaskmpolehe, om vilumb pohjoižpäivnouzmpolehe. Paneb sadegid 450 mm vodes suvipäivlaskmas da 1000 mm vodes pohjoižpäivnouzmas.

Londuseližed varad oma kivivoi, londuseline gaz, kivihil', raud, vas'k, kuld, hrom, kaliisol (sen kaikiš järedamb löudmižsija mail'mas), sauvondmaterialad (mouckivi, dolomit, sauvondgips, gravii, letked, saved), mec, reskvezi, kala, gidroenergii.

TobmuzRedaktiruida

 
Permin randan Käskusenandajan Suiman ezitajiden ištundsija Permiš.

Randan pämez' nimitase gubernatoraks. Maksim Rešetnikov radab gubernatoran vs 2017 uhokun 6. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator om randan Ohjastusen ezimez' mugažo, märičeb sen strukturad, paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusele. Gubernatoran administracii sen departamentoidenke om hänele abhu.

Permin randan parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 60 ezitajad videks vodeks. Valerii Suhih radab Suiman ezimeheks vs 2011 tal'vkun 23. päiväspäi kahtenden strokun jäl'geten.

Radonoigendai tobmuz om Permin randan Ohjastuz. Randan ministrused da agentused alištudas Ohjastusele.

Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud (3. kucund). Valitihe randan gubernatorad vn 2017 10. päiväl sügüz'kud, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižes turas (82,08% änid).

EläjadRedaktiruida

Vn 2010 Venäman rahvahalugemižen mödhe eläjiden lugu oli 2 635 276 ristitud[2]. Kaikiš suremb ristitišt oli 3 099 994 vl 1989. Kaikutte koumanz' ristit nelläspäi om lidnalaine (2018).

Kaik om kaks'kümne viž lidnad randas da 30 lidnanvuittušt žilod. Toižed järedad lidnad (enamba 80 tuh. eläjid vl 2015, surembaspäi penembha) oma Berezniki, Solikamsk, Čaikovskii. Vl 2017 oli 23 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010): venälaižed — 83,2%), totarlaižed — 4,4%, permin komilaižed — 3,1%, baškiralaižed — 1,2%, udmurtalaižed — 0,8%, ukrainalaižed — 0,6%, toižed rahvahad — 1,2%, rahvahuden ozutandata — 4,5%.

HomaičendadRedaktiruida

IrdkosketusedRedaktiruida