Viipur

lidn Venämas

Viipur (ven.: Вы́борг, suom.: Viipuri, roč.: Viborg) om lidn, municipaline ühtnik (lidnankund) da Baltijan meren järed meriport Venäman i sen Leningradan agjan lodehes. Viipur om Viipurin rajonan administrativine keskuz da sen kaikiš suremb lidn.

Viipur
Выборг
 Lidnanznam
Coat of arms of Vyborg.svg
 Flag
Flag of Vyborg.svg
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2022) 73,001 ristitud
Pind 160,85 km²
Viipur Выборг
Pämez' Dmitrii Nikulin
(sügüz'ku 2017—)
Telefonkod +7−81 378-xx-xxx
Avtokod 47
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Lidnan da sen ümbrišton transporttekart (2010)

IstoriiRedigeeri

Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud ročilaižil vl 1293 kuti Viborgan lidnuz. Žilo lidnusenke saiba lidnan oiktusid vl 1403. 1930-nzil vozil lidn oli Suomenman tegimišton znamasižeks keskuseks.

Lidn oli mülütadud NSTÜ:he vn 1940 sulakuspäi Karjalaiž-Suomalaižen NST:an palaks. Vozil 1941 (sügüz'ku) — 1944 (kezaku) oli okkupiruidud Suomenman sodavägil. Mülüb Venäman NFST:n Leningradan agjaha vspäi 1944.

Viipurin ižandusen päsarakod oma laivoiden da meriplatformoiden sauvomine, sauvondmaterialiden tehmine, ladimiden da vilugoitimiden pästand, mašinoidensauvomine, turizm, ozrikkiven samine, sömtegimišt.

Geografijan andmusedRedigeeri

Lidn sijadase Karjalan kaglhan päivlaskmas, Viipurin lahten ozrikkivižel päivnouzmaižel randal, Suomen lahten pohjoižrandal, 0..51 m korktusil, koume metrad ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Piterin keskushesai om 136 km avtotedme, om 100 km sen röunhasai orhal, Suomenman röunhasai — 30 km lodeheze orhal. Lähembaine lidn da port om Visock 20 km suvipäivlaskmha orhal lahtedme vai 30 km avtotedme.

Viipur om municipaližen ühtnikan üks'jäine eländpunkt. Se jagase kümneks territorialižeks rajonaks vspäi 2008. Viipurin rajonan administracii tegeb likvidiruidud vl 2014 lidnan administracijan velgusidme.

EläjadRedigeeri

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 79 962 ristitud, kaks' videndest rajonan ristitištos. Kaikiš suremb ristitišt oli läz 81 tuhad eläjid vozil 1986−1996 i 2012−2013.

Rahvahad (2002, enamba 0,4%): venälaižed — 90,2 %, ukrainalaižed — 2,4 %, vaugedvenälaižed — 1,3 %, totarlaižed — 0,5 %, toižed rahvahad i rahvahuden ozutandata — 5,6 %.

Edeline lidnan da rajonan pämez' oli Aleksandr Lisov (semendku 2014 — sulaku 2017, Александр Лысов), koli läžundaspäi.

TransportRedigeeri

Avtobusad da taksid oma kundaližeks transportaks lidnas. Ezilidnelektrojonused ühtenzoittas Piterinke. «Allegro»-kiruhjonused tehtas seižutest lidnas.

Saiman kanal augotase lidnas. «Pohjoižvalu»-gazanveim (Nord Stream) zavodiše lidnan ümbrištos.

GalereiRedigeeri

Tetabad sündnudedRedigeeri

HomaičendadRedigeeri


IrdkosketusedRedigeeri



Leningradan agjan lidnad
Boksitogorsk | Gatčin | Ivangorod | Kamennogorsk | Kingisepp | Kiriši | Kirovsk | Kommunar | Kos'kenaluine | Kudrovo | Lug | Lüban' | Murino | Nikol'skoje | Otradnoje | Pikalövo | Primorsk | Priozersk | Pöud | Sertolovo | Slanci | Sosnovii Bor | Svetogorsk | Säs'stroi | Šlissel'burg | Tihvin | Tosno | Uz' Ladog | Viipur | Visock | Volhov | Volosovo | Vsevoložsk