Tihvin
Tihvin (ven.: Ти́хвин, suom.: Tihvinä) om Venäman lidn Leningradan agjas. Se om Tihvinan rajonan da lidnankundan administrativine keskuz i üks'jäine lidn. Vn 2010 4. päiväspäi kül'mkud om sodahoštusen lidn-arvnimenke.
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2024) | 53,932 ristitud |
| Pind | 25,4 km² |
| |
| Pämez' | Jurii Šorohov (reduku 2024—) |
| Telefonkod | +7−81 367-xx-xxx |
| Avtokod | 47 |
| Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Istorii
vajehtaEländpunkt mainitase ezmäižen kerdan Uz'lidnan koumandes aigkirjas vl 1383 kuti Tihvinan pagast (ven.: Тихвинский Пречистенский погост), om nimitadud jogen mödhe (nüg. Tihvink, ven.: Тихвинка, suom.: Tihvinänjoki). Vl 1560 kahten jumalankodin aluz om pandud jogen vastrandoil — mehiden i naižiden täht. Nened jumalakodid abutiba küksta ročilaižid anastajid 17. voz'sadan augotišes.
Posad sai lidnan statusad vl 1773 kuti Uz'lidnan gubernijan Tihvinan makundan keskuz. Vozil 1918−1927 Tihvin makundanke mülüi Čerepovecan gubernijha.
Tihvinan ižandusen päsarakod oma transportmašinoidensauvomine (vagonoiden tehmine[1]), mechimii (kosmetik[2]), meblin tehmine (IKEA:n fabrik), omblendtegimišt, sömtegimišt.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase Tihvink-jogen mougotil randoil (Ladogan bassein), 50 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.
Matkad Piterišpäi om 183 kilometrad päivnouzmha orhal vai 219 km avtotedme, vai 192 km ezilidnelektrojonusel. Lähembaine lidn om Boksitogorsk 26 km suvipäivnouzmha orhal, 31 km avtotedme, voib sadas raudtedme-ki.
Klimat om ven kontinentaline. Voden keskmäine lämuz om +4,8 C° (kahten gradusan madalamb mi Piteriš), kezakun-elokun +15..+18 C°, tal'vkun-uhokun −5..−7 C°. Ekstremumad oma −50,9 C° i +37,8 C°. Paneb sadegid 765 mm vodes, enamba kezakus-elokus (79..85 mm kus) i redukus-kül'mkus (70 mm kus), vähemba elokus-sulakus (42..43 mm kus).
Tobmuz
vajehta
Kaik 19 žilod da küläd mülüdas lidnankundha Tihvinan ližaks.
Lidnankundan tobmuden pämez' om sen Deputatoiden Nevondkundan ezimez'. Edeline nevondkundan ezimez' om Aleksandr Lazarevič (2014 — reduku 2024). Valitihe nevondkundan 22 ezitajad vn 2019 8. päiväl sügüz'kud. Tihvinan rajonan administracii tegeb Tihvinan lidnankundan radonoigendajan tobmuden velgusidme vn 2014 21. päiväspäi elokud.
Eläjad
vajehtaVn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 58 459 ristitud, lidnankundan — 60 675 ristitud, vn 2021 lidnan — 55 415 ristitud. Kaik 57 900 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 72 tuhad eläjid vl 1992. Tihvinan rajonan ristitišton läz nell' videndest eläb Tihvinas.
Rahvahad (enamba 0,4 % vl 2021): venälaižed — 88,6 %, ukrainalaižed — 0,5 %, toižed rahvahad — 2,2 %, rahvahuden ozutandata — 8,7 %. Vn 2002 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe 85 vepsläšt elädas lidnas, vl 2010 — 57 vepsläšt[3], vl 2021 — 36 vepsläšt.
Ortodoksižen hristanuskondan kahesatoštkümne pühäpertid[4] oma kaičenus i saudud lidnas: Spasan Toižetamižen kafedraline päjumalanpert', Jumalanmaman Emäganpäivän mez'jumalankodi (päjumalanpert', kuz' jumalanpertid, časoun'), Jumalanmaman Tulendan Pühäpertihe jumalankodi (ühtennimine päjumalanpert' i kaks' jumalanpertid), nell' jumalanpertid i koume časounäd. Niiden ližaks, ph. Mikulai-čudonsädajan Besednii jumalankodi (päjumalanpert', jumalanpert') i kaks' časounäd ei ole kaičenus.
Lapsiden opendusen aluzkundad oma severz'-se päivkodid, keskškolad. Tihvinan tegimištoliž-tehnologine tehnikum[5] i Leningradan agjan medicinižen profšingotesen keskusen filial oma lidnan professionaližen opendusen aluzkundoikš.
Transport
vajehtaAvtobusad (20 maršrutad vl 2024) oma kundaližeks transportaks lidnas da sen ümbrištos.
Tihvin-raudtestancii radab vspäi 1904 «Piter — Babajevo»-keskustal. «Uz' Ladog — Vologd»-avtote ümbärdab lidnad pohjoižpolespäi.
Lidnan lendimport om kaičenus, no ei ole kävutandad. Nevondkundaližel aigal vspäi 1961 jogapäiväline aviareis oli Piterihesai.
Galerei
vajehta-
Lidnan administracijan sauvuz (2006) -
Jumalanmaman Emäganpäivän mez'jumalankodi, vn 2015 nägu -
Tihvinan vagonansauvomižtegim da sen produkcii vl 2011 -
Läžundkodikompleks (2008) -
Tihvin-päraudtestancii vl 2014
Homaičendad
vajehta- ↑ Tihvinan vagonansauvomižtegimen sait (tvsz.ru). (ven.) (angl.)
- ↑ Tihvinan ekofabrikan sait (npo-tef.com). (ven.)
- ↑ Национальный состав и владение языками, гражданство населения Ленинградской области (Leningradan agjan rahvahaline mülükund, ristitišton kel'mahtod da rahvahanikuz.) / Стат. сборник. Часть 1. — СПб.: Петростат, 2013. — 266 lpp. — Lp. 81 // Petrostat.gks.ru. (ven.)
- ↑ Tihvinan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Tihvinan tegimištoliž-tehnologižen tehnikuman sait (tptt.ru). (ven.)
Irdkosketused
vajehta| Tihvin Vikiaitas |
| Leningradan agjan lidnad | ||
| Boksitogorsk | Bugri | Gatčin | Ivangorod | Kamennogorsk | Kingisepp | Kiriši | Kirovsk | Koltuši | Kommunar | Kos'kenaluine | Kudrovo | Lug | Lüban' | Murino | Nikol'skoje | Otradnoje | Pikalövo | Primorsk | Priozersk | Pöud | Sertolovo | Slanci | Sosnovii Bor | Svetogorsk | Säs'stroi | Šlissel'burg | Tel'manan lidn | Tihvin | Tosno | Uz' Ladog | Viipur | Visock | Volhov | Volosovo | Vsevoložsk | ||