Avaita pämenü
Vauktan meren ühthine nägu kaimdajaspäi vl 2001 sulakus (ülähän) da semendkus (alahan).

Vauged meri (ven.: Белое море, karj. i suom.: Vienanmeri, nenc.: Сэрако ям' , latin.: Mare Album, norv.: Kvitsjøen, roč.: Vita havet) om olmas Evrazijan pohjoižes laptas. Se om kontinentansüdäimine meri. Sijadase Pohjoiževropan randanno. Mülütadas mert Jävaldmeren basseinha.

Südäiolend

Ühthižed andmusedRedaktiruida

Pind saridenke — 90,8 tuh. km².

Randanpird — läz 2000 km.

Veden mülü — 4,4 tuhad km³.

Keskmäine süvüz — 67 metrad, kaikiš suremb süvüz — 343 m.

Geografijan andmusedRedaktiruida

Vauged meri lainištab vaiše Venäman randad. Meri om sen südäivezikš täuzin. Kuviteldud jono ühtenzoitab Pühä Nena- da Kanin Nena-pol'sarid, se erigoitab Vauktad mert Barencan merespäi.

Belomorskan da Baltijan kanal ühtenzoitab Vauktad mert Baltijan merenke, mugažo Volgan da Baltijan vezitenke.

Vauktan meren järedad lahted (častomaraižen mödhe): Mezenin, Dvinan, Änižen da Kandalakšan lahted.

Randad (päiväižen mödhe): Kanin, Mezenin, Tal'veline, Kezaline, Änižlahten, Pomoran, Karjalan, Kandalakšan da Teran randad.

Sured sared: Solohkaižed sared (Arhangel'skan agj), Moržovec (Arhangel'skan agj).

Kaikiš pidembad joged, kudambad langetas Vauktha merhe (častomaraižen mödhe): Mezen', Pohjoine Dvin, Änižjogi, Kem'- da Ponoi-joged.

Järedad portad (päiväižen mödhe): Mezen', Arhangel'sk, Severodvinsk, Oneg, Belomorsk, Kem', Kandalakš.

GidrologiiRedaktiruida

Katl'uz sijadase meren pohjal avaros palas. Kaikuččel vodel meri jädub kuz'-seičemekuižeks strokuks. Jän sanktuz oleskeleb 35..40 santimetrad i pol'tošt metrhasai erasil vozil, se ujub jälautikoikš päiči randjonoiš.

Vezinouzendan korktuz sase erazvuiččin randoidme, 0,6 metraspäi Dvinan lahten pohjoižpäivnouzmas 7,7 metrhasai Mezenin lahtes. Vezinouzendan laineh ličeb langenijoihe jogihe, 120 kilometrhasai Pohjoižedme Dvinadme.

Sügüz'ližen meritorokan aigan lainhiden korktuz voib sadas 6 metrhasai.

HomaičendadRedaktiruida