Solomonan Sared (angl.: Solomon Islands, se om täuz' oficialine nimituz) vai Solomonad, om ümbärtud Koralliden- da Solomonan meril sar'hine valdkund Valdmerimaiš. Sen pälidn da kaikiš suremb lidn om Honiar.

Solomonan Sared
Solomon Islands
 Flag
 Valdkundznam
Pälidn Honiar
Eläjiden lugu (2018) 660,121[1] ristitud
Pind 28,896 km²
Solomonan Sared Solomon Islands
Kel' anglijan
Valdkundan pämez' Karl Koumanz'
Päministr Manasse Sogavare
Religii hristanuskond
Valüt Solomonan Sariden dollar (SBD)
Internet-domen .sb
Telefonkod +677
Aigvö UTC+11

Istorii

vajehta

Vn 1978 heinkun 7. päiväl Solomonan Sared tedištoitiba ičeze ripmatomudes Sures Britanijaspäi. Nügüdläine Konstitucii[2] om väges siš-žo päiväspäi.

Geografijan andmused

vajehta
 
Solomonan Sariden geografine kart (2004)

Solomonan Sared sijadasoiš 992 sarel. Ned ottas ühtennimižen sarišton tobjan palan, oma päivnouzmpolehe Papua — Udes Gvinejaspäi da lodeheze Vanuatuspäi. Solomonan Sariden randad lainištadas Tünen valdmeren Koralliden- da Solomonan mered. Randanpird — 5313 km.

Sared oma kattud korallil vedenalaižiden aktivižiden vulkanoiden päd. Kaikiš korktemb čokkoim om Popomanaseu-mägenoc, 2310 m meren pindan päl. Om lühüdoid täuz'vezižid jogid.

Klimat om valdmerine ekvatorialine räk neps mussonine, lujad tropižed ciklonad oma harvad. Keskmäine lämuz om +26,5 C° vodes läbi. Paneb sadegid 3050 mm vodes.

Vozil 2007 da 2014 järedad manrehkaidused oliba (8 i 7.6 ballad Rihter-pordhišton mödhe).

Londuseližed varad oma kala, mec, fosfatad, kuld, boksitad, hahktin, cink, nikel'. Tarbhaižiden kaivatusiden löudmižsijad seištas koskmatomil.

Politine sistem

vajehta
 
Solomonan Sariden parlamentan pertid Honiaras vl 2007

Ohjandusen form om unitarine konstitucine monarhii parlamentariženke sistemanke. Valdkundan pämez' om britanine Karl Koumanz'-kunigaz. Valitud parlamental videks vodeks jenaral-gubernator om hänele abuhu. Ohjastusen pämez' om valitud parlamental päministr (angl.: Prime Minister), hän paneb kaks'kümned ministrad radsijha.

Nacionaline Parlament (angl.: National Parliament) om üks'kodine 50 ezitajanke, kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks. Valičemižoiktuz om 21-voččil da sen vanhemb.

Vn 2019 sulakun 3. päiväl Solomonan Sariden päjärgvaličendad oliba, sidä kesken valdkundan parlamentha. Manasse Sogavare radab päministran vn 2019 sulakun 24. päiväspäi, hän radoi päministran mugažo vll 2000−2001, 2006−2007, 2015−2017.

Administrativiž-territorialine jagand

vajehta

   Kacu kirjutuz: Solomonan Sariden administrativiž-territorialine jagand.

Solomonan Sared jagasoiš ühesaks agjaks (provincijaks) Pälidnaiženke territorijanke (Honiar) sen ližaks.

Eläjad

vajehta

Solomonan Saril elädas solomonan sarilaižed. Vn 2014 heinkus valdkundan ristitišt oli 609 883 eläjad. Kaikiš suremb valdkundan ristitišt om nügüd'. Valdkundas om 120 sijališt kel't.

Uskondan mödhe (2009): protestantad — 73,4 % (heiden kesken Melanezijan jumalankodikundan uskojad 31,9 %, evangelistad 17,1 %, seičemenden päivän adventistad 11,7 %, Ühtenzoittud jumalankodikundan polenpidajad 10,1 %), riman katolikad — 19,6 %, toižed hristanuskojad — 2,9 %, toižed uskojad — 4,0 %, uskondan märhapanendata — 0,1 %.

Toižed znamasižed eländpunktad (3..7 tuh. ristituid vl 2005, surembaspäi penembha) oma Gizo, Auki, Noro.

Ižanduz

vajehta

Solomonan Sared oma goll' šingotai ma, rippub verhiden maiden abuspäi. Ižandusen päsarakod oma kaivuztegimišt, mectegimišt, maižanduz i kalanpüdand.

Vl 2009 valdkundan päeksport oli parded (72 %), kala (10 %); toine eksport — pal'mvoi (5 %), kakao (5 %), kopr (torhuz kokospähkmišpäi).

Homaičendad

vajehta
  1. Solomonan Sariden ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
  2. Solomonan Sariden Konstitucii wipo.int-saital. (angl.)

Irdkosketused

vajehta



Valdmerimaiden valdkundad
 
Valdmerimaiden valdkundad
Avstralii | Federativižed Mikronezijan Valdkundad | Fidži | Kiribati | Maršalan Sared | Nauru | Palau | Papua — Uz' Gvinei | Samoa | Solomonan Sared | Tong | Tuvalu | Uz' Zelandii | Vanuatu