Avaita pämenü

Tuvalu, mugažo linneb tuvalun da anglijan kelil, se om täuz' oficialine nimi, om sar'hihe valdkund Valdmerimaiš, Polinezijas, Tünen valdmeren suves. Sen pälidn, üks'jäine lidn da port om Funafuti-atoll.

Tuvalu
Tuvalu (tuvalun kel')
Tuvalu (angl.)
 Flag
Flag of Tuvalu.svg
 Valdkundznam
Coat of arms of Tuvalu.svg
Pälidn Funafuti
Eläjiden lugu (2014) 10,782[1] ristitud
Pind 26 km²
Tuvalu Tuvalu (tuvalun kel') Tuvalu (angl.)
Kel' tuvalun, anglijan
Valdkundan pämez' Elizavet Toine
Päministr Enele Sopoaga
Religii hristanuskond
Valüt Tuvalun dollar ($T, TV$)  Avstralijan dollar (AUD, A$)
Internet-domen .tv (mödud)
Telefonkod +688
Aigvö UTC+12

IstoriiRedaktiruida

Vozil 1892-1916 valdkundan territorijan nimi oli Ellisan Sared (Suren Britanijan protektorat). Sid' vozil 1916-1975 — Gilbertan da Ellisan Sared (Suren Britanijan kolonii), Gilbertan Sared möhemba tegihe Kiribatikš. Vozil 1976-1978 oli erine britanine Tuvalu-kolonii.

Vl 1978 redukun 1. päivän Tuvalu tedištoiti ičeze ripmatomudes Sures Britanijaspäi. Sil-žo päiväl vahvištadud Konstitucii tirpi udištamišt vl 2008[2].

Oli kaks' referendumad. Vl 1974 — ičemäričendas (jagamhas Gilbertan Sarišpäi, pozitivine satuz). Vl 2008 — ičeze kunigaznaižen pördumižes da ičeze prezidentan panendas (negativine satuz).

Geografijan andmusedRedaktiruida

 
Tuvalun geografine kart.

Tuvalu sijadase ühtennimižen sarišton nellil saril da vizil atolloil, suvipolehe ekvatoralpäi. Sarišton piduz lodehespäi suvipäivnouzmha om 595 km. Sariden pind om vaiše 26 km², no atolloiden südäipohtiden pind om 494 km². Kaikiš suremb om Vaitupu-atoll (5,09 km²), kaikiš penemb — Niulakit-atoll (0,4 km²).

Nene valdkundad da territorijad ümbärtas Tuvalud: Kiribati pohjoižel da pohjoižpäivnouzmal, Tokelau päivnouzmal, Samoa da Uollis da Futun Sared suvipäivnouzmal, Fidži suvel, Solomonan Sared suvipäivlaskmal da päivlaskmal. Tuvalun randad lainištab Tün' valdmeri. Mererandan piduz om 24 km.

Valdkundan kaikiš korktemb čokkoim om nimetoi taho Niulakit-atollal, 4,6 m valdmeren pindan päl. Jogid eile olmas.

Klimat om valdmerine tropine mussonine. Voden jokstes lämuz om +26...+32°C röunoiš. Paneb sadegid 3000-4000 mm vodes, nece om enamba mi susedvaldkundoiš. Vodes om kaks' sezonad: neps (kül'mku-sulaku) da kuiv (semendku-reduku). Murendajad tropižed ciklonad oma paksud, ned kuctas ližavezid.

Londuseližed resursad — kala. Ei löudand tarbhaižid kaivatusid.

Politine sistemRedaktiruida

 
Tuvalun parlamentan da ohjastusen sauvuz Funafutiš.

Ohjandusen form om unitarine konstitucine monarhii parlamentižen demokratijanke. Sikš ku ristituid om vähä, ka partijoid eile olmas.

Valdkundan monarh om Elizavet Toine. Hän om valdkundan pämez', no valdatused oma väges vaiše konz hän om Tuvalun röunoiš. Konz monarhad eile valdkundan röunoiš vai hän om ravaz, ka jenaral-gubernator om valdkundan pämez'. Kunigaznaine valičeb händast 4 vodeks päministran nevondan mödhe. Ku päministrad ei voind valita hätken, ka valdkundan pämehele sab pästta parlamentad radmaspäi. Päministr vahvištab ohjastusen ministrid. Kaik ministrad oma parlamentan ezitajad. Voib olda olmas ministrid penemb mi 1/3 parlamentan ezitajiden verdaspäi. Hö ühtetas radsijid, nügüd' om 9 ministrust Tuvalus.

Tuvalun parlament om üks'kodine (tuvalun kelel: Palamene o Tuvalu, angl.: Parliament of Tuvalu) 12 ühtnijanke da sen enamba (nügüd' valitas 15 ühtnijad). Kaik rahvaz valičeb heid 4 vodeks. Kaikuččel ristitul vahvemba 21 vot om änestusen oiktuz.

Vl 2010 sügüz'kun 16. päivän Tuvalun Päjärgvaličendad oliba valdkundan parlamentha. Vs 2010 sulakun 16. päiväspäi nügüdläine jenaral-gubernator om valdatusiš. Jäl'ghižen kerdan Tuvalun Päjärgvaličendad lindäs vl 2015 keväz'kun 19. päivän.

Administrativiž-territorialine jagandRedaktiruida

   Kacu kirjutuz: Tuvalun administrativiž-territorialine jagand.

Tuvalu alajagase 7 sar'kundha da 1 lidnankundha (Funafuti-pälidn).

EläjadRedaktiruida

Tuvalus elädas tuvalulaižed.

Tuvalu otab koumanden sijan mail'mas ristitišton penen lugumäran mödhe (Vatikanan da Naurun jäl'ghe).

IžanduzRedaktiruida

Tuvalun päeksport om kül'menzoittud kala, bananad, maplodud, kokospähkmed. Valdkundbüdžet sab äi rahoid kalad püdamha licenzijoid möndaspäi, ičeze merimehišpäi verhiš laivoiš.

HomaičendadRedaktiruida

IrdkosketusedRedaktiruida