Samoa, täuz' oficialine nimituz — Samoan Ripmatoi Valdkund (samoaks: Malo Sa'oloto Tuto'atasi o Sāmoa, angl.: Independent State of Samoa [səˈmoʊə]), om sar'hihe valdkund Valdmerimaiš, Polinezijas, Tünen valdmeren suves. Vll 1914−1997 valdkundan nimi oli Päivlaskmaine Samoa. Pälidn da kaikiš suremb lidn om Apia.

Samoan Ripmatoi Valdkund
Malo Sa'oloto Tuto'atasi o Sāmoa (samoan kel')
Independent State of Samoa (angl.)
 Flag
Flag of Samoa.svg
 Valdkundznam
Coat of arms of Samoa.svg
Pälidn Apia
Eläjiden lugu (2018) 201 316[1] ristitud
Pind 2 832 km²
Samoan Ripmatoi Valdkund Malo Sa'oloto Tuto'atasi o Sāmoa (samoan kel') Independent State of Samoa (angl.)
Kel' samoan, anglijan
Valdkundan pämez' Tuimalealiifano Vaaletoa Sualauvi
Päministr Tuilaepa Sailele Malielegaoi
Religii hristanuskond
Valüt Samoan tala (WS$) (WST, SAT, ST, T)
Internet-domen .ws
Telefonkod +685
Aigvö tal'vel UTC+13,
kezal UTC+14

IstoriiRedaktiruida

Vozil 1900−1914 valdkund oli Saksanman kolonijaks, sen nimi oli Saksanman Samoa. Vll 1914−1962 se oli Uden Zelandijan kolonijaks.

Vl 1962 vilukun 1. päiväl Samoa tedištoiti ičeze ripmatomut Udes Zelandijaspäi. Aigan mödhe se om ezmäine ripmatoi valdkund Tünen valdmeren saril.

Vl 1960 vahvištadud Konstitucii tirpi udištamišt vl 1997.[2]

Geografijan andmusedRedaktiruida

 
Samoan reljefan kart.

Samoa sijadase kahtel järedal Savaji- (1708 km²) i Upolu- (1118 km²) sarel, völ om 8 pen't sar't (6 km²). Kaik ned oma vulkaniženke augotižlibundanke. Apolim-sal'm om kahten suren saren keskes.

Nene valdkundad da territorijad ümbärtas Samoad: Tokelau pohjoižel, Amerikan Samoa päivnouzmal, Tong suves, Uollis da Futun Sared suvipäivlaskmal, Tuvalu lodehel. Samoan randad lainištab Tün' valdmeri. Mererandan piduz om 403 km.

Valdkundan kaikiš korktemb čokkoim om Silisili-mägi (Savaji-sarel), 1857 m valdmeren pindan päl. Sared oma vedenalaižen mägisel'gan jätktuz.

Klimat om valdmerine tropine mussonine. Voden jokstes lämuz om +26,5 ± 2 C° röunoiš. Paneb sadegid 2000..3000 mm vodes mererandal, 5000..7000 mägipautkil. Vodes om kaks' sezonad: neps (kül'mku-sulaku) da kuiv (semendku-reduku). Kovad tulleid oma paksud.

Londuseližed varad oma gidroenergii, mecad, kala. Ei löudand tarbhaižid kaivatusid.

Politine sistemRedaktiruida

 
Samoan valdkundanpert' Apias.

Ohjandusen form om unitarine parlamentine tazovaldkund. Valdkundan pämez' om «ohjastusen vei» (samoaks i anglijaks: O le Ao o le Malo). Parlament valičeb händast videks vodeks ičeze ühtnijoišpäi, strokuiden verd om röunatusita. Ohjastusen vei paneb Ülembaižen käskuzkundan sudijoid radsijha päministran da Käskuzazjoiden laudkundan nevondan mödhe. Ohjastusen vejal kel'don oiktuz om parlamentan käskusid vaste, seišta parlamentan ištundoid aigaks vai eskai lopuks (päministranke nevoten jäl'ghe). Ohjastusen vei vahvištab ohjastusen päministrad (angl.: Prime Minister), mugažo toižid ministrid päministran nevondan mödhe. Kaik ministrad oma parlamentan ühtnijad. Voib olda olmas kahesaspäi kahthetoštkümnehesai ministrusid (samoan kelen lüh. Malo, angl.: Cabinet of Samoa).

Samoan parlament om üks'kodine Nacionaline Käskusenandai Suim (sam.: Fono Aoao Faitulafono o Samoa, lüh. Samoan Fono, angl.: Legislative Assembly of Samoa) 50 ühtnijanke (47 — kanzoiden pämehed-matai kaikuččes valičemižümbrikospäi, 2 — verhan rodun rahvahanikoišpäi, 1 — parlamentan irdpol'ne ühtnii ližadamha naižid kümnendeshesai). Kaikuččel ristitul vanhemba 21 vot om änestusen oiktust. Kacmata sihe azjaha, vaiše vejad (samoan kelel: matai) voidas olda kandidatoikš valičemha valdkundan da ümbrikoiden parlamentoihe, niid om läz 25 tuhad (5% — naižed).

Eile olmas armijad Samoas, om kožundkirjutez Udenke Zelandijanke sodaabus.

Vl 2016 keväz'kun 4. päiväl Samoan päjärgvaličendad oliba, sidä kesken valdkundan parlamentan ühtnijoiden. Vl 2017 21. päiväl heinkud parlament valiči nügüdläšt ohjastusen vejad, hän om Tuimalealiifano Vaaletoa Sualauvi. Tuilaepa Sailele Malielegaoi radab päministran vs 1998 kül'mkun 23. päiväspäi.

Administrativiž-territorialine jagandRedaktiruida

   Kacu kirjutuz: Samoan administrativiž-territorialine jagand.

Samoan Ripmatoi Valdkund jagase 11 ümbrikoks (samoaks: itumalo, Savaji — 6, Utolu — 5). Kaikutte niišpäi om ičeze käskusištonke (samoaks: faavae) sijaližiden veroiden pohjal.

EläjadRedaktiruida

Samoas elädas samoalaižed. Vn 2014 heinkus valdkundan ristitišt oli 196 628 eläjad. Äi ristituid lähttas kaikenaigaižhe elämižhe Udhe Zelandijha.

Uskondan mödhe (2016): protestantad — 54,9%, Riman katolikad — 18,8%, mormonad — 16,9%, Kumardelendan keskuz (angl. Worship Centre) — 2,8%, toižed hristanuskojad — 3,6%, toižed uskojad — 2,9% (sidä kesken bahai-uskondan polenpidajad, islamanuskojad), religijatomad — 0,2%.

Toine lidn om Salelolog, sijadase Savaji-sarel.

IžanduzRedaktiruida

Samoan päeksport om kakao, kala, tekstil'tegesed, bananad; toine eksport — putegesed, kokospal'mvoi. Uz' Zelandii om torguindan päühtnii (pol'eksportad da pol'importad).

Kacu mugažoRedaktiruida

HomaičendadRedaktiruida

  1. Samoan ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
  2. Constitution of the Independent State of Western Samoa 1960. — Pacific Islands Legal Information Institute (paclii.org). (angl.)

IrdkosketusedRedaktiruida



Valdmerimaiden valdkundad
Avstralii | Federativižed Mikronezijan Valdkundad | Fidži | Kiribati | Maršalan Sared | Nauru | Palau | Papua — Uz' Gvinei | Samoa | Solomonan Sared | Tong | Tuvalu | Uz' Zelandii | Vanuatu