Pavlovo
Pavlovo (ven.: Па́влово, oficialitoi nimituz om Pavlovo Okal — Павлово-на-Оке) om Venäman lidn Alalidnan agjan päivlaskmas. Se om agjan seičemenz' lidn eläjiden lugun mödhe, om Pavlovon ümbrikon (edel vn 2020 semendkud — rajonan) administrativižeks keskuseks da palaks.
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 57,116 ristitud |
Pind | 43,12 km² |
Telefonkod | +7−83 171-xx-xxx |
Avtokod | 52, 152 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Istorii
vajehtaEländpunkt om olmas 16. voz'sadaspäi, mainitase ezmäižen kerdan vl 1566 kuti Pauloin Lidnuz (ven.: Павлов Острог). Kaitihe lidnust sodagarnizonal, i käziradajad sirdiba elämhä sihe: sepad, lehtraudan i vas'ken ümbriradajad, bučnikad, padanikad. Žilo kändihe metallan erazvuiččen ümbriradmižen keskuseks, ottihe metallad lähižes Viksaspäi. Žilo sai makundan lidnan statusad vl 1919.
Pavlovo šingotase mašinansauvomižen tegimil (Pavlovon avtobustegim[1], kosmosmašiništ, elektroajaimed, mašiništ teiden i parkuindan täht, pnevmatine instrument i likutimed, ühthekeitandapparatad), keitimpoled astjoiden edheotandal. Kanoiden sugu i honuzlimonan sort libudas lidnaspäi.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase rajonan keskuzpalas, Okan oiktal randal tobjimalaz (Volgan oiged ližajogi), 120 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Rel'jef om vanoikaz, lidnan keskuz sijadase alahas. Ei ole kaikenaigašt sildad lidnas Okas päliči, ehtatim radab.
Matkad Alauz'lidnan keskushesai om 70 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 80 km avtotedme vai raudtedme. Lähembaižed lidnad oma Vorsm kümnes kilometras päivnouzmha avtotedme i Gorohovec (Vladimiran agj) 36 km lodeheze orhal vai 48 km avtotedme.
Tobmuz
vajehtaPavlovo oli lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks. Lidnankundan pind oli 43,12 nellikkilometrad. Pavlovon municipaline ümbrik om sätud rajonan alusel vn 2020 semendkus, sen jäl'ghe lidn kadoti erižen municipaližen ühtnikan statusad.
Lidnankundan tobmuden pämez' oli sen Deputatoiden nevondkundan ezimez'. Jäl'gmäine lidnankundan pämez' oli Sergei Tarasov vn 2020 tal'vkuspäi, hän radoi administracijan pämehen mugažo vn 2019 tal'vkuspäi. Edeline nevondkundan ezimez' oli Väčeslav Šišin vn 2015 sügüz'kuspäi.
Eläjad
vajehtaVl 1939 lidnan ristitišt oli 32 400 eläjad, vl 1959 — 47 890 eläjad. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 60 698 ristitud, rajonan koume videndest, vn 2021 — 57 116 ristitud. Kaik 58 163 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli enamba 70 tuhad eläjid vll 1986−2000 (72 200 ristitud vl 1992).
Rahvahad (2010): venälaižed — 99,0 %, toižed rahvahad — 1,0 %.
Ortodoksižen hristanuskondan Sündun Voznesenjan päjumalanpert' (1785), nell' jumalanpertid[2] i koume časounäd oma kaičenus i saudud lidnas.
Lapsiden opendusen aluzkundad oma kuz'toštkümne nimitadud i nomeruidud päivkodid (nomer 1..3, 6, 7, 10, 18..22, 24..27, 30), kümne keskškolad (nomer 1..3, 5..7, 9..11, 16), lapsiden da norišton sädamižen šingotesen keskuz, muzikškol, čomamahtoine škol, Spartak-sportškol. Professionaližen opendusen aluzkundad oma Pavlovon avtomehanine tehnikum[3] i Pavlovon rahvahan čomamahtoližpramozloiden tehnikum[4], mugažo Alauz'lidnan üläopendusen nellän aluzkundan filialad ratas lidnas.
Galerei
vajehta-
Enččen lidnankundan tobmuden pert' (2007)
-
Hristan Eläbzdusen jumalanpert' (ortodoksine hristanuskond), vn 2014 nägu
-
Alalidnan valdkundaližen universitetan filial (2008)
-
«CITRON»-torguindkeskuz vl 2008
-
Raudten Metallist-lopstancii lidnan keskuzpalas vl 2011
Homaičendad
vajehtaIrdkosketused
vajehtaPavlovo Vikiaitas |
Alalidnan agjan lidnad | ||
Alauz'lidn | Arzamas | Balahn | Bogorodsk | Bor | Čkalovsk | Dzeržinsk | Gorbatov | Gorodec | Knäginino | Kstovo | Kulebaki | Liskovo | Lukojanov | Navašino | Pavlovo | Perevoz | Pervomaisk | Sarov | Semönov | Sergač | Šahunj | Zavolžje | Uren' | Vetlug | Viks | Volodarsk | Vorsm | ||