Bogorodsk
Bogorodsk (ven.: Богоро́дск) om Venäman lidn Alalidnan agjan keskuzpalan päivlaskmas. Se om Alauz'lidnan suvipäivnouzmaine ezilidn, Bogorodskan rajonan administrativine keskuz, mülüb sihe. Ümbrik om sätud rajonan territorijal vn 2020 semendkus.
Lidnanznam | |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 33,244 ristitud |
Pind | 39,22 km² |
Telefonkod | +7−83 170-xx-xxx |
Avtokod | 52, 152 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
- Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Istorii
vajehtaEdel 12. voz'sadad muromalaižed, mordvinalaižed i marilaižed oliba enambuses lidnan sijas. Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vn 1561 Venäman Grigorii Zabolotskii-kirjutelijan ümbrikirjutandas kuti Bogorodskoje-žilo, nimitihe Pühän Jumalanmaman pühäpertin mödhe. Žilo oli tetab kuti Bogorodičnoje i Bogorodickoje mugažo. Vl 1614 Mihail Födorovič-car' andoi žilod ühesanke külänke Kuz'ma Minin-bajarile «Moskvan puhtastandas» i radnikoičendas. Žilo eli londuseližen nahkasižen torhuden ümbriradmižen keskuseks 17. voz'sadaspäi. Se sai lidnan statusad nügüdläiženke nimitusenke vl 1923.
Bogorodsk šingotase nahkantegimel, nahkasižen galanterejan edheotandal, pälembaižiden naižsobiden omblendfabrikal, meblin, kengiden i konditerižiden tegesiden fabrikoil. Trass avtovoibuižiden täht (Alalidnan rengaz, NRing) om saudud i avaitud lidnas vl 2010.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase rajonan lodehes, 130 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Severz'-se jogid augotadas lidnan territorijal, ned mülüdas Okan oigedpol'žhe basseinha. Raudtestancii om Koževennoje «Alauz'lidn — Pavlovo»-jonol. «Alauz'lidn — Murom»-avtote om lidnan suviröunaks. Matkad Alauz'lidnan röunhasai om 15 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 20 km avtotedme vai raudtedme, keskushesai — 39 km orhal vai 44 km avtotedme. Toižed lähembaižed lidnad oma Vorsm 20 km suvipäivlaskmha orhal, 23 km avtotedme vai raudtedme, Volodarsk 22 km lodeheze orhal, 72 km avtotedme vai raudtedme, i Dzeržinsk 15 km pohjoižhe orhal, 44 km avtotedme vai raudtedme.
Bogorodsk oli lidnankundan üks'jäine eländpunkt edel sen tühjitust vodele 2021.
Eläjad
vajehtaVn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 35 499 ristitud, rajonan pol'. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 37..38 tuhad eläjid vll 1979−1999 (38 401 ristitud vl 1989).
Rahvahad (2010): venälaižed — 97,8%, toižed rahvahad — 2,2%.
Ortodoksižen hristanuskondan kuz' pühäpertid[1] oma avaitud lidnas: koume jumalanpertid i koume časounäd.
Professionaližen opendusen aluzkund om Bogorodskan politehnine tehnikum[2], mugažo Alalidnan medicinižen kolledžan Bogorodskan filial.
Lidnan jäl'gmäine pämez' om Andrei Rezväkov (sügüz'ku 2015 — 2020).
Galerei
vajehta-
Lidnan i ümbrikon tobmuden sauvuz (2012)
-
Pühän Jumalanmaman Katken jumalanpert', vn 2020 nägu
-
Pühän Jumalanmaman Emäganpäivän jumalanpert', vn 2020 nägu
-
Keskškol nomer 3 (2012)
-
Fontan i ofissauvuz (2014, V. Golovastikov-torgovanan istorine pert')
-
Koževennoje-päraudtestancijan sauvuz vl 2010
Homaičendad
vajehtaIrdkosketused
vajehtaBogorodsk Vikiaitas |
Alalidnan agjan lidnad | ||
Alauz'lidn | Arzamas | Balahn | Bogorodsk | Bor | Čkalovsk | Dzeržinsk | Gorbatov | Gorodec | Knäginino | Kstovo | Kulebaki | Liskovo | Lukojanov | Navašino | Pavlovo | Perevoz | Pervomaisk | Sarov | Semönov | Sergač | Šahunj | Zavolžje | Uren' | Vetlug | Viks | Volodarsk | Vorsm | ||