Gorbatov (lidn)
Gorbatov (ven.: Горба́тов) om Venäman lidn Alalidnan agjan päivlaskmas. Se om agjan kaikiš penemb lidn, mülüb Pavlovon ümbrikho.
Lidnanznam | |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 2,009 ristitud |
Pind | 10 km² |
Pämez' | Sergei Jerömin (kül'mku 2019—) |
Telefonkod | +7−83 171-xx-xxx |
Avtokod | 52, 152 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Istorii
vajehtaMeššora-heimon ezitajad eliba lidnan tahondas 10.-12. voz'sadal. Meššerskaja Porosl' -külä mainitase vspäi 1565. Udesnimitihe Gorbatai-küläks (ven.: Горбатая) ezmäižen Aleksandr Gorbatii-Šuiskii-ruhtinasen-pidajan kanzannimen mödhe. Vl 1565 Ivan IV anasti küläd ruhtinasel da andoi jumalankodile. Vl 1672 saudihe ezmäšt pušt jumalanpertid, i külä kändihe Gorbatovo-žiloks. Vl 1779 ühtištadihe sidä Meššorskai-slabadanke, žilo sai makundan lidnan statusad. Seižui «Moskv — Alauz'lidn»-traktal.
Gorbatov šingotase kervačuiden da noroiden fabrikal amussai (nug. «Kraftkanat»-edheotand[1]), mugažo poimetišiden fabrikan (kuti Šahunjas) i Pavlovon suvenirtegimen filialil. Kazvatadas jablokpuid, višnäd da marjoid suriš lugumäriš. Kurorttahond lebukodidenke ümbärdab lidnad.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase Okan oiktal randal sen känmas, 160 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, valdmad oma saudud.
Matkad Alauz'lidnhasai om 62 km päivnouzmha-pohjoižpäivnouzmha orhal vai 89 km avtotedme, ümbrikon Pavlovo-keskushesai om 15 km suvhe orhal vai 20 km avtotedme. Lähembaine lidn om Volodarsk 13 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai 117 km avtotedme. Lähembaine avtotedme Vorsm-raudtestancii om 12 km suvipäivnouzmha lidnaspäi.
Tobmuz
vajehtaKaik 14 küläd i kaks' žilod mülüiba lidnankundha Gorbatovan ližaks vll 2009−2020. Lidnankundan pind oli 176,71 km².
Lidnankundan erigoittud Administracii om likvidiruidud vn 2021 vilukus. Sergei Jerömin radoi sen jäl'gmäižen pämehen vn 2019 kül'mkuspäi. Hän-žo radab ümbrikon administrativiž-territorialižen ohjandusen lidnas pämehen vn 2021 vilukuspäi. Andrei Kul'kov oli lidnan Administracijan pämehen mugažo (tal'vku 2015 — kül'mku 2019).
Eläjad
vajehtaVn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 2 278 ristitud, lidnankundan — 2 813 ristitud. Vn 2021 rahvahanlugemižen mödhe lidnan ristitišt oli 2 009 eläjad. Kaik 1 982 ristitud elihe lidnas i 2 387 ristitud kaikes lidnankundas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 4 800 eläjad vl 1913 i 4 611 eläjad vl 1970.
Rahvahad (2010): venälaižed — 98,5 %, toižed rahvahad — 1,5 %.
Ortodoksižen hristanuskondan viž pühäpertid[2] oma kaičenus lidnas erazvuiččes olendas: Eläban Eziauguižen Stroican päjumalanpert' (om saudud vll 1813−1814), kahten jumalanpertin i kahten časounän sauvused, niišpäi päjumalanpert' i Jumalanmaman «Kaikiden gorähižiden ihastuz»-jumalaižen jumalanpert' kaumžomal (letihe vll 1852−1856) oma avaitud.
Opendusen aluzkund lapsiden täht om keskškol. Lähembaižed professionaližen opendusen aluzkundad ratas ümbrikon Pavlovo-keskuses.
Galerei
vajehta-
Monument Suren sodan pölištunuzile sodamehile lidnan puištos, 2011
-
Eläban Eziauguižen Stroican päjumalanpert', vn 2020 nägu
-
Istorine eländpert' torguindhonusidenke vl 2020
-
Lidnan keskškol (2009)
-
Gorbatovan lebukodi vl 2009
Homaičendad
vajehtaIrdkosketused
vajehtaGorbatov (lidn) Vikiaitas |
Alalidnan agjan lidnad | ||
Alauz'lidn | Arzamas | Balahn | Bogorodsk | Bor | Čkalovsk | Dzeržinsk | Gorbatov | Gorodec | Knäginino | Kstovo | Kulebaki | Liskovo | Lukojanov | Navašino | Pavlovo | Perevoz | Pervomaisk | Sarov | Semönov | Sergač | Šahunj | Zavolžje | Uren' | Vetlug | Viks | Volodarsk | Vorsm | ||