Kurganan agj

Kurganan agj
Курганская область

Kurganan agjan flag Kurganan agjan znam
Pälidn	Kurgan
Pind - Ühtes - saum vezid (%).	43-nz' 71 488 km² 4,46
Eläjiden lugu - Kaik - Sageduz	59-nz' 845,537 ristitud (2018) 11,83 rist./km²
Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš - Ühtele hengele	62-nz' 193,9 mlrd rub. (2016) 226,0 tuh. rub.
Federaline ümbrik	Uraline
Venäman ekonomine region	Uraline
Valdkundkel' (-keled)	venäkel'
Gubernator	Aleksei Kokorin
Ohjastusen pämez'	hän-žo
Agjan Duman ezimez'	Dmitrii Frolov
Avtokod	45
Aigvöd	UTC+5 (MSK+2)

Kurganan agj (ven.: Курганская область) om Venälaižen Federacijan subjekt (agj).

Se mülüb Uraližhe federaližhe ümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Kurgan.

Keled

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii

Kurganan agj om olmas vs 1943 uhokun 6. päiväspäi.

Kurganan agjan Päkäskuz om vahvištadud vn 1994 1. päiväl tal'vkud Agjan Duman ezitajil da om väges äiluguižidenke vajehtusidenke.

Geografijan andmused

Kurganan agjan reljefan kart.

Kurganan agj sijadase Päivlaskmaižen Sibirin tazangišton suvipäivlaskmas.

Agj röunatab Tümenin agjanke pohjoižpäivnouzmas, Kazahstananke suves (sen Pohjoižkazahstanan da Kostanain agjoidenke), Čeläbinskan agjanke päivlaskmas, Sverdlovskan agjanke lodehes. Kurganan agj om mererandatoi.

Pind om 71 488 km², sidä kesken mec otab territorijan nelländest (18 250 km² vl 2013), koivikod da pedajikod oma enambuses. Znamasine jogi om Tobol sen järedoidenke huridenke ližajogidenke (Iset', Miass da Ui). Kaik joged mülüdas Jävaldmeren basseinha. Znamasine järv om solakaz Kondjanjärv (61,3 km²). Kaik om läz koumed tuhad järvid, 88% niišpäi oma reskvedenke.

Reljef om tazo, äi penid da surehkoid katl'usid om olmas. Korktused vajehtadas 57..206 metrad röunoiš ülemb valdmeren pindad.

Klimat om kontinentaline pol'kuiv. Heinkun keskmäine lämuz om +19 C°, vilukun lämuz — −18 C°. Paneb sadegid 300..400 mm vodes, nece lugu voib lujas (kahthe kerdha) köläita vozidme.

Londuseližed varad oma turbaz, metallad (raudkivend, titan, cirkonii, vol'fram, molibden, uran), sauvondmaterialad (sauvondkivi, saved, letked), reskvezi.

Administrativine jagand

Agj kogoneb 24 municipaližiš rajonoišpäi da 2 lidnanümbrikoišpäi.

Municipaližed rajonad

Kurganan agjan administrativine kart

№ j/m	Municipaline rajon	Administrativine keskuz
1	Al'menevon rajon	Al'menevo-külä
2	Belozerskojen rajon	Belozerskoje-külä
3	Vargašiden rajon	Vargašid-žilo
4	Dalmatovon rajon	Dalmatovo-lidn
5	Zverinogolovskojen rajon	Zverinogolovskoje-külä
6	Kargapoljen rajon	Kargapolje-žilo
7	Kataiskan rajon	Kataisk-lidn
8	Ketovon rajon	Ketovo-külä
9	Kurtamišan rajon	Kurtamiš-lidn
10	Lebäžjen rajon	Lebäžje-žilo
11	Makušinon rajon	Makušino-lidn
12	Miškinon rajon	Miškino-žilo
13	Mokrousovon rajon	Mokrousovo-külä
14	Petuhovon rajon	Petuhovo-lidn
15	Polovinnojen rajon	Polovinnoje-külä
16	Tobolanrandan rajon	Glädänskoje-külä
17	Safakulevon rajon	Safakulevo-külä
18	Celinnojen rajon	Celinnoje-külä
19	Častoozerjen rajon	Častoozerje-külä
20	Šadrinskan rajon	Šadrinsk-lidn
21	Šatrovon rajon	Šatrovo-külä
22	Šumihan rajon	Šumih-lidn
23	Ščučjen rajon	Ščučje-lidn
24	Jurgamišan rajon	Jurgamiš-žilo

Lidnümbrikod

1. Šadrinsk
2. Kurgan

Tobmuz

Agjan Duman, gubernatoran da Ohjastusen pert' Kurganas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Aleksei Gennad'jevič Kokorin radab gubernatoran vs 2014 uhokun 14. päiväspäi. Hänen valdatusiden strok om viž vot. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb sen ühtnijoid radnikusile. Üks' ezmäine varagubernator, nell' muite varagubernatorad da Gubernatoran Administracii oma hänele abhu.

Kurganan agjan üks'kodine parlament om Agjan Dum. Kaik rahvaz valičeb sen 34 ezitajad videks vodeks. Dmitrii Frolov radab Agjan Duman ezimeheks vs 2015 sügüz'kun 29. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Kurganan agjan Ohjastuz. Agjan departamentad, ohjandused, komitetad da inspekcijad alištudas Ohjastusele.

Agjan Duman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2015 13. päiväl sügüz'kud. Valitihe gubernatorad vn 2014 14. päiväl sügüz'kud, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural 84,87% änid satusenke.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 910 807 ristitud. Kaikutte kudenz' eläi kümnespäi om lidnalaine.

Kaik om ühesa lidnad agjas da 6 lidnanvuittušt žilod. Toine järed lidn (enamba 50 tuh. ristituid vl 2017) om Šadrinsk. Vl 2017 kaik oli 7 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed — 90,4%, totarlaižed — 1,9%, baškiralaižed — 1,4%, kazahlaižed — 1,3%, ukrainalaižed — 0,8%, toižed rahvahad — 2,0%, rahvahuden ozutandata — 2,2%.

Ižanduz

Ižandusen päsarakod oma metallurgii (Kurgan), mašinoidensauvomine (Kurgan, Šadrinsk, Šumih), urankivendon samine (Dalmatovon rajon, Šumih), sömtegimišt.

Irdkosketused

• Kurganan agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine sait (kurganobl.ru). (ven.)
• Kurganan agjan Duman oficialine sait (oblduma.kurgan.ru). (ven.) (+ äikel'ne känduz)