Kurganan agj
Курганская область
Kurganan agjan flag Kurganan agjan znam
Kurganan agjan flag Kurganan agjan znam
Pälidn Kurgan
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

43-nz'

71 488 km²
4,46

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

59-nz'

845,537 ristitud (2018)
11,83 rist./km²

Regionaline KSP

- Kaik, nügüdläižiš arvoiš
- Ühtele hengele

62-nz'

193,9 mlrd rub. (2016)
226,0 tuh. rub.

Federaline ümbrik Uraline
Venäman ekonomine region Uraline
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Aleksei Kokorin
Ohjastusen pämez' hän-žo
Agjan Duman ezimez' Dmitrii Frolov
Avtokod 45
Aigvöd UTC+5 (MSK+2)

Kurganan agj (ven.: Курганская область) om Venälaižen Federacijan subjekt (agj).

Se mülüb Uraližhe federaližhe ümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Kurgan.

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii

vajehta

Kurganan agj om olmas vs 1943 uhokun 6. päiväspäi.

Kurganan agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vn 1994 1. päiväl tal'vkud Agjan Duman ezitajil da om väges äiluguižidenke vajehtusidenke.

Geografijan andmused

vajehta
 
Kurganan agjan reljefan kart.

Kurganan agj sijadase Päivlaskmaižen Sibirin tazangišton suvipäivlaskmas.

Agj röunatab Tümenin agjanke pohjoižpäivnouzmas, Kazahstananke suves (sen Pohjoižkazahstanan da Kostanain agjoidenke), Čeläbinskan agjanke päivlaskmas, Sverdlovskan agjanke lodehes. Kurganan agj om mererandatoi.

Pind om 71 488 km², sidä kesken mec otab territorijan nelländest (18 250 km² vl 2013), koivikod da pedajikod oma enambuses. Znamasine jogi om Tobol sen järedoidenke huridenke ližajogidenke (Iset', Miass da Ui). Kaik joged mülüdas Jävaldmeren basseinha. Znamasine järv om solakaz Kondjanjärv (61,3 km²). Kaik om läz koumed tuhad järvid, 88% niišpäi oma reskvedenke.

Reljef om tazo, äi penid da surehkoid katl'usid om olmas. Korktused vajehtadas 57..206 metrad röunoiš ülemb valdmeren pindad.

Klimat om kontinentaline pol'kuiv. Heinkun keskmäine lämuz om +19 C°, vilukun lämuz — −18 C°. Paneb sadegid 300..400 mm vodes, nece lugu voib lujas (kahthe kerdha) köläita vozidme.

Londuseližed varad oma turbaz, metallad (raudkivend, titan, cirkonii, vol'fram, molibden, uran), sauvondmaterialad (sauvondkivi, saved, letked), reskvezi.

Administrativine jagand

vajehta

Agj kogoneb 24 municipaližiš rajonoišpäi da 2 lidnanümbrikoišpäi.

Municipaližed rajonad
 
Kurganan agjan administrativine kart
№ j/m Municipaline rajon Administrativine keskuz
1 Al'menevon rajon Al'menevo-külä
2 Belozerskojen rajon Belozerskoje-külä
3 Vargašiden rajon Vargašid-žilo
4 Dalmatovon rajon Dalmatovo-lidn
5 Zverinogolovskojen rajon Zverinogolovskoje-külä
6 Kargapoljen rajon Kargapolje-žilo
7 Kataiskan rajon Kataisk-lidn
8 Ketovon rajon Ketovo-külä
9 Kurtamišan rajon Kurtamiš-lidn
10 Lebäžjen rajon Lebäžje-žilo
11 Makušinon rajon Makušino-lidn
12 Miškinon rajon Miškino-žilo
13 Mokrousovon rajon Mokrousovo-külä
14 Petuhovon rajon Petuhovo-lidn
15 Polovinnojen rajon Polovinnoje-külä
16 Tobolanrandan rajon Glädänskoje-külä
17 Safakulevon rajon Safakulevo-külä
18 Celinnojen rajon Celinnoje-külä
19 Častoozerjen rajon Častoozerje-külä
20 Šadrinskan rajon Šadrinsk-lidn
21 Šatrovon rajon Šatrovo-külä
22 Šumihan rajon Šumih-lidn
23 Ščučjen rajon Ščučje-lidn
24 Jurgamišan rajon Jurgamiš-žilo
Lidnümbrikod
  1. Šadrinsk
  2. Kurgan

Tobmuz

vajehta
 
Agjan Duman, gubernatoran da Ohjastusen pert' Kurganas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Aleksei Gennad'jevič Kokorin radab gubernatoran vs 2014 uhokun 14. päiväspäi. Hänen valdatusiden strok om viž vot. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb sen ühtnijoid radnikusile. Üks' ezmäine varagubernator, nell' muite varagubernatorad da Gubernatoran Administracii oma hänele abhu.

Kurganan agjan üks'kodine parlament om Agjan Dum. Kaik rahvaz valičeb sen 34 ezitajad videks vodeks. Dmitrii Frolov radab Agjan Duman ezimeheks vs 2015 sügüz'kun 29. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Kurganan agjan Ohjastuz. Agjan departamentad, ohjandused, komitetad da inspekcijad alištudas Ohjastusele.

Agjan Duman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2015 13. päiväl sügüz'kud. Valitihe gubernatorad vn 2014 14. päiväl sügüz'kud, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural 84,87% änid satusenke.

Eläjad

vajehta

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 910 807 ristitud[2]. Kaikutte kudenz' eläi kümnespäi om lidnalaine.

Kaik om ühesa lidnad agjas da 6 lidnanvuittušt žilod. Toine järed lidn (enamba 50 tuh. ristituid vl 2017) om Šadrinsk. Vl 2017 kaik oli 7 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed — 90,4%, totarlaižed — 1,9%, baškiralaižed — 1,4%, kazahlaižed — 1,3%, ukrainalaižed — 0,8%, toižed rahvahad — 2,0%, rahvahuden ozutandata — 2,2%.

Ižanduz

vajehta

Ižandusen päsarakod oma metallurgii (Kurgan), mašinoidensauvomine (Kurgan, Šadrinsk, Šumih), urankivendon samine (Dalmatovon rajon, Šumih), sömtegimišt.

Homaičendad

vajehta
  1. Kurganan agjan Päkäskusen tekst. — Constitution.garant.ru. (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused

vajehta


Kurganan agjan lidnad
Dalmatovo | Kataisk | Kurgan | Kurtamiš | Makušino | Petuhovo | Šadrinsk | Ščučje | Šumih