Katav-Ivanovsk
Katav-Ivanovsk (ven.: Ката́в-Ива́новск, tot.: Кытау-Ивановск, bašk.: Ҡытау-Ивановск) om Venäman lidn da lidnankund Čeläbinskan agjan päivlaskmaižes sarakos. Se om Katav-Ivanovskan rajonan administrativine keskuz i kaikiš suremb lidn.
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2020) | 15,495 ristitud |
| Pind | 24,7 km² |
| |
| Pämez' | Ivan Norko (keväz'ku 2017—) |
| Telefonkod | +7−35 147-xx-xxx |
| Avtokod | 74, 174 |
| Aigvö | UTC+5 (MSK+2) |
Istorii
vajehtaEländpunktan aluz om pandud vl 1755 kuti žilo sauvomha da holitamha raudtegint, nimitihe Katav-jogen mödhe i torgovanoiden-alusenpanijoiden nimiden mödhe: Ivan Tverdišev i Ivan Mäsnikov. Tehtihe rel'soid edel Oktäbrin revolücijad. Oli radnikžiloks vspäi 1933, sai lidnan statusad vn 1939 27. päiväl elokud. Rajonan keskuz vspäi 1935.
Katav-Ivanovsk šingotase cementantegimel, navigacijan laivladimiden tegimel, valamižtegimel (mašiništ i varapalad tegimišton täht), räkištadud semniden edheotandal.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase rajonan keskuzpalan pohjoižes, Katav-jogen randoil (bašk.: Ҡытау 111 km pitte, Kaman hurapol'ne bassein), Suviuralan pautkil, 477 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Katav-Ivanovskan uit (1,6 km²) om olmas 18. voz'sadaspäi, se om saudud päivnouzmha lidnan keskusespäi. Matkad Čeläbinskhasai om 209 km päivnouzmha orhal, 257 km avtotedme vai raudtedme. Lähembaižed lidnad oma Ust'-Katav 19 km pohjoižhe orhal, 28 km avtotedme vai 45 km raudtedme, Jurüzan' 19 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 23 km avtotedme vai raudtedme, i Tröhgornii (SATÜ) 18 km päivnouzmha-pohjoižpäivnouzmha orhal vai 27 km avtotel.
Manrehkaidused 5..6 magnitudanke oleldas harvoin. Katav-raudtestancii (edel 1963. vot Katav-Ivanovskii Tegim) om olmas vspäi 1905, se om lopstancijaks sarakol «Čeläbinsk — Uf»-keskustaspäi.
Polovink-žilo (ven.: Половинка, 154 rist. vl 2010) i Nil'skii-žilo (kaikenaigaižeta ristitištota vl 2010) mülüdas lidnankundha Katav-Ivanovskan ližaks.
Eläjad
vajehtaVl 1939 lidnan ristitišt oli 14 300 eläjad. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 17 630 ristitud, lidnankundan — 17 784 ristitud, rajonan pol'. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 22..24 tuhad eläjid vll 1979−1998 (24 972 rist. vl 1989). Kaik 16 088 ristitud elihe lidnas i 16 210 ristitud kaikes lidnankundas vl 2017.
Rahvahad (2010): venälaižed — 90,2%, totarlaižed — 3,6%, baškiralaižed — 3,3%, toižed rahvahad — 2,9%.
Ortodoksižen hristanuskondan kaks' pühäpertid[1] om kaičenus lidnas: Ioann-endustajan jumalanpert' (om saudud vll 1824−1825) i Ill'a-endustajan časoun' (1901). Niiden ližaks Jumalanmaman Kazanin jumalaižen puine pühäpert' udessündutase vl 2020.
Professionaližen opendusen aluzkund om Katav-Ivanovskan industrialine tehnikum.[2]
Galerei
vajehta-
Lidnan kodirandantedištandmuzei (2014, ende raudtegimen Belosel'skijad-Belozerskijad-ruhtinasiden-valdoičijoiden erižpert') -
Ioann-endustajan jumalanpert', vn 2018 nägu -
Cementnikoiden kul'turkeskuz (2014)
Homaičendad
vajehta- ↑ Katav-Ivanovskan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Katav-Ivanovskan industrialižen tehnikuman sait (k-iit74.ru). (ven.) (+ äikel'ne avtomatine känduz)
Irdkosketused
vajehta| Katav-Ivanovsk Vikiaitas |
| Čeläbinskan agjan lidnad | ||
| Aš | Bakal | Čebarkul' | Čeläbinsk | Jemanželinsk | Jurüzan' | Karabaš | Kartali | Kasli | Katav-Ivanovsk | Kištim | Kopeisk | Korkino | Kus | Magnitogorsk | Miass | Min'jar | Näzepetrovsk | Ozörsk | Plast | Satk | Sim | Snežinsk | Suviural'sk | Zlatoust | Troick | Tröhgornii | Ust'-Katav | Üläufalei | Üläural'sk | ||