Višn'
Višn'
Änikoičijan višnänpun ühthine nägu
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Rozänikoižed (Rosales)
Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae)
Heim: Slivpu (Prunus)
Alaheim: Višn'
Latinankel'ne nimi
Prúnus subg. Cérasus (Mill.) A.Gray, 1856


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 0
NCBI 0

Višn' (latin.: Prunus subg. Cerasus) om plodpuiden i penzhiden alaheim, mülüb Rozanvuiččed-sugukundha. Lugetas läz 60 erikod.

Ümbrikirjutand

vajehta

Lehtesed sijadasoiš pit'kin urbas. Severz-se änikoid i ploduid ühtes sijaspäi. Lehtesed šingotadas ühten aigan änikoidenke vai möhemba niid. Oleskeleb viž, harvamb kuz' äniklehtest änikos. Plod om siled lumarj kertheta.

Kazvatand da kävutand

vajehta

Kazvatadas maižanduzkul'turaks Pohjoižes mapoliškos tobjimalaz. Magedan višnän mail'man satuz oli 2,25 mln tonnoid vl 2014, päkazvatajad (enamba 150 tuh. tonnoid) — Turkanma (445), AÜV (330), Iran (172). Muiktan višnän mail'man satuz oli 1,36 mln tonnoid vl 2014, päkazvatajad (enamba 50 tuh. tonnoid) — Venäma (198), Ukrain (183), Turkanma (182), Pol'šanma (176), AÜV (138), Iran (112), Serbii (94), Mad'jaranma (92).

Tehtas nenid sömproduktoid višnän ploduišpäi: keitiž, likör, südäivezi, kompot, sirop. Ližatas paštatesihe paremboičemha magud. Višnänpusad kävutase tahondan dekorativižeks formiteseks mugažo. Višn' om znamasine medenkandai kazmuz änikoičendan aigan.

Valitud erikod

vajehta
sect. Cerasus
sect. Laurocerasus
  • Prunus laurocerasus
  • Prunus padusTom'

Homaičendad

vajehta


  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.